Amazing Oz

Olipa jännää! Hitto mikä tunne on tulla täysin uuteen ympäristöön jossa jää ihmettelemään jokaista puuta ja kukkaa, eläimistä puhumattakaan. Australia on jotain ihan omaansa, ei riitä sanat nyt tällä pikaisella lentokenttäpäivityksellä käsittelemään kaikkea. Tässä muutamia havaintoja joita tein:

Kengurut ihmettelevät sinua yhtä paljon kun sinä niitä. Takaisin tuijotus -peli on kovaa.

Vuohelta kuulostavia mustia lintuja on joka paikassa ja niiden ääni nauratti joka kerta yhtä paljon. Se ääni ei vaan kuulu linnulle!

Aussit käyttävät paljon hattuja ja vaellusbootseja.

Aurinko paistaa älyttömän kirkkaasti, mutta ilma ei silti ole (Perthissä) raikkaan tuulen takia tukahduttava. +30 oli ihan normaali lämpötila, kuulemma viileä kesä kyseessä kun mittari ei ole yltänyt kertaakaan 40 asteeseen. En ihmettele ollenkaan korkeita melanoomatilastoja, niitä varten on onneksi televisiossa jatkuvia tietoiskuja.

Aussit ainakaan täällä lännessä eivät ole mitenkään erityisen ystävällisiä. Jopa jonkinlainen shokki kun on tottunut näkemään aurinkoisissa ympäristöissä paljon hymyileviä ihmisiä.

Puita on joka lähtöön palmuista väärinpäin neulasiaan kasvattaviin havupuihin.

Ruoka on mielettömän hyvää ja suomalaisittain halpaa. Kahvila- ja ravintolakulttuuri on ihan eri tasolla täällä, superkivoja paikkoja on joka kulmassa.

Ihmiset ovat supertyylikkäitä. Ihania lookkeja tuli vastaan kaduilla joka päivä.

Processed with VSCO with f2 preset

Processed with VSCO with f2 preset

Processed with VSCO with f2 preset

Processed with VSCO with hb1 preset

Processed with VSCO with f2 preset

Processed with VSCO with f2 preset

Processed with VSCO with a7 preset

Processed with VSCO with f2 preset

Processed with VSCO with f2 preset

Tiivistettynä: Ihana upea maa jossa riittäisi tutkittavaa varmasti loppuelämäksi. Kiitos maailman paras hostini Krisse joka vei parhaisiin paikkoihin ja jaksoi kertoa juttuja Australia-ummikolle. Ja seisoi paikallaan kuvia varten kun käskin.

Kirjoittelen tätä Perthin kentältä matkalla takaisin Denpasariin. Outo tunne mennä takaisin, viikossa ehtii tapahtua niin paljon ja pää on täynnä uusia asioita. Ehdottomasti muuten kannattaa tehdä pidemmällä Balin reissulla visiitti Perthiin, lento kestää vain 3,5 tuntia ja maksoin niistä 150€. Ihan uusi maailma pienellä vaivalla ja rahalla.

Siellä on kuulemma kylmä? Lämmittelen vielä 10 päivää ja lennähdän sitten takaisin ihanaan kevättalveen, ihan vähän on jo koti-ikävä.

Kuullaan pian!

Flying

Processed with VSCO with f2 preset

Kirjoitan tätä silmät ristissä aamukuudelta odotellen lähtöä lentokentälle, kun sä luet tätä olen ehkä jo yläilmoissa matkalla kohti uusia seikkailuja. Tammikuu meni mind&body -teemalla ja nyt helmikuussa on spiritin vuoro. Mieletön alku tälle vuodelle, tiedän olevani erittäin etuoikeutettu kun olen saanut keskittyä vain itseeni ja voin jatkaa vielä hetken samalla kaavalla.

Talvinen Helsinki tuntuu tällä hetkellä erittäin hyvältä, mutta kun on mahdollisuus lähteä tuntuisi typerältä jäädä samoille kulmille pyörimään. Tuntuu että jos jäisin tänne toistaisin tammikuun uudelleen. Lennähdän ensin Balille ja vietän muutaman päivän Canggussa josta matka jatkuu ihanan ystäväni Krissen luokse Australiaan Perthiin.  Australiasta palaan pitstopille Balille josta jatkan Nusa Lembonganille ja loppureissu onkin auki, menen sinne mikä tuntuu hyvältä. Paluu on maaliskuun alussa joten joku loppupäivä tälle riemulle on.

Tiedossa on siis vanhoja hyväksi todettuja onnenpaikkoja ja täysin uusia elämyksiä. Jännä nähdä minkälaisen kokemussäkin kanssa tämä neito reissuiltaan palaa.

Processed with VSCO with f2 preset

Päivittelen aika varmasti reissun päältä, mutta jos ei kuulu niin wish me luck! Ihania talvipäiviä tänne, toivotaan että niitä riittää vielä maaliskuulle.

BØRNS, Lana Del Rey – God Save Our Young Blood

XXX

E

Le weekend

Heräsin perjantaina piiiitkien yöunien jälkeen täynnä energiaa. Olen tällä viikolla liikkunut joka aamu, ja sen vaikutuksen vireyteen huomaa. Nukun yöt kun tukki. Kirjoittelin aikaisemmin joogan vaikutuksesta elämääni ja tuntuu että kehitys on nousujohteinen, ensi viikoksi on varattu kolme aamutuntia kun tuntuu että kaksi ei ole tarpeeksi. Tai varmasti on, mutta tahdon enemmän! Ne aamut kun köpöttelen silmät sikkurassa viiden minuutin matkan aamuhämärissä Rootsiin ovat ihan voittamattomia. Ihana addiktio.

Processed with VSCO with a8 preset

Processed with VSCO with a8 preset

Tämä viikonloppu on pyhitetty hyvälle ololle, liikunnalle ja ystäville. Perjantaina istuin kahvilla Berggassa sen ihmisen kanssa joka ymmärtää kaiken mitä päässäni liikkuu, korkkasin Via Tribunali -neitsyyteni (ihana mesta!) niiden kanssa jotka saavat nauramaan kaikista kovimmin ja kömmin onnellisena peiton alle miettien sitä määrää hyviä ihmisiä jotka olen saanut ympärilleni. Ja jotka pysyvät siinä tapahtui mitä vaan.

Processed with VSCO with a8 preset

Processed with VSCO with a8 preset

Processed with VSCO with a8 preset

Rakastan puhtaita lauantaiaamuja kun koko viikonloppu on edessä ja kaikki on mahdollista. Tänään aion olla ulkona, kävellä valkoisen udun peitossa olevat paikkani läpi ja hengittää paljon raikasta ilmaa. Kuuntelen enemmän Jaden Smithin hiton kiinnostavaa uutta levyä Syrea ja juon triljoona kuppia kahvia.

Jos onni oikein potkaisee saan huomenna jonkun kivan mukaan mäkeen ja pääsen korkkaamaan laskukauden, on jo hirveän kova ikävä lautaani vintillä.

Ihanaa valkoista, puhdasta ja raikasta viikonloppua!

Do what makes you happy

No nyt tapahtui se mitä olen jo muutaman viikon odotellut. Päässä naksahti jokin oikeille raiteille. Loppuvuosi ja tammikuun ensimmäiset viikot ovat olleet suoraan sanottuna todella tyhmiä ja vaikeita. Olen ihmetellyt kuka olen, miksi en saa iloa niistä pienistä asioista mistä normaalisti sitä löydän. Suuria muutoksia on toki tapahtunut enkä olettanutkaan että olisin heti jaloillani, mutta hitto kuinka hyvältä tuntui taas löytää se ilo.

Itsestään tämä ei tullut, olen tehnyt töitä sen eteen että en masennu enkä lannistu. Hain apua ja sain sitä. Paras neuvo jonka sain on tämä: tee asioita joista saat hyvän mielen ja joita normaalistikin tekisit, ja jatka niiden tekemistä vaikka tuntuisi miltä. Ja niin olen tehnyt, vaikka olo on ollut ontto niin olen jatkanut kivojen asioiden tekemistä odottaen milloin ne taas myös tuntuvat kivalta.

Olen parin viikon ajan herännyt aikaisin liikkumaan, vuoron perään salille, lenkille ja joogaan. Aamun aloittaminen liikunnalla on paras mahdollinen tapa aloittaa päivä. Ryhti oikenee heti aamusta, mieli kirkastuu ja sitä tekee automaattisesti parempia valintoja pitkin vuorokautta, mikä säteilee taas seuraavaan päivään. Ja hyvä kierre on valmis. Viikot ovat hujahtaneet ohi vaikka mitään normaalia arkirytmiä ei ole ollut.

Photo 22-12-2017, 14.39.13

Eilen vyyhti alkoi purkautumaan niinkin pienestä että otin kauppareissulta mukaan tulppaanikimpun. Kuinka voi hiton tulppaanit tuoda niin paljon hyvää mieltä! Tuijottelen niitä lakkaamatta. Illalla nukkumaan mennessä perheemme whatsapp -ryhmä alkoi piippailemaan veljeni hyvin pelatun pelin jälkeen (hyvä JYPPIiiii) ja tämä ilo ja ylpeys toisen onnistumisesta sai mielen ihan eri raiteille. Tämä on se normaali minä, viikon onnen voi tuoda juuri täydelliset kukat ja lumisade, ja innostun vähän jopa nolouteen asti toisen hyvästä pelisuorituksesta.

Ja se oli ihan tavallinen tiistai. Tein töitä huoltamalla itseäni sisältä ja ulkoa, ja sain palkinnoksi naksahduksen eteenpäin.

Processed with VSCO with a8 preset

Processed with VSCO with a7 preset

Blogini täyttää tänään tasan kaksi vuotta. Selasin viime vuoden kirjoituksia ja huomasin että niitä on kertynyt paljon vähemmän kun haluaisin. Tämä on yksi asia mistä saan virtaa, mikä tuo hyvää mieltä tekemisen ja saamani palautteen kautta. Tätä teen tänä vuonna paljon enemmän, haluan kehittyä sisällöntuottajana, kirjoittajana ja kuvaajana eikä siihen ole muuta keinoa kun tekeminen. Kaikki neuvot ja vinkit otan ilolla vastaan, ulkoa päin on helpompi nähdä vahvuudet ja heikkoudet kun täältä omasta kuplasta. Haluan myös kiittää kaikesta ihanasta palautteesta jota olen tämän parin vuoden aikana saanut, antaa todella intoa jatkaa kun tietää olevansa hyödyksi.

Toivon oikein LUMISTA loppuviikkoa!

Petter, Madi Banja – Toppen av ett berg

My beauty routine

Elämä on muilta osin saattanut heittää häränpyllyä, mutta yksi toimiva osa minussa tällä hetkellä on ihon hyvä kunto. Kerroinkin aikaisemmin käyneeni DMK-entsyymiterapiassa joka todella buustasi naamaa syvältä sisältäpäin ja vei taas muutaman vuoden mennessään. Nyt kerron tämänhetkisestä kauneusrutiinistani aina ihon pohjustuksesta meikin poistoon ja yötuotteisiin asti. Tästä tulee pitkä tarina, mutta ota ihmeessä itsellesi toimivat jutut muistiin.

Todella hyvää ja toimivaan tuotteeseen voin panostaa enemmänkin rahaa, mutta rakastan eniten halpoja löytöjä jotka toimivat paremmin kun kalliit kilpailijansa. Jos tuote on kalliimpi saa se mielestäni kestää myös todella paljon pidempään, ja halvoissa purnukoissa on se hyvä puoli että niitä saa huoletta lotrata mielinmäärin.

Processed with VSCO with a8 preset

Aloitan aamuni Pixi Glow Tonic -kasvovedellä jolla on ihoa kirkastava ja heleyttävä vaikutus, tuote on ihanan virkistävä ja herättää kivasti aamunaaman. Tämän jälkeen lisään Whamisan Deep Rich Tonerin jonka päälle laitan tällä hetkellä parhaaksi kokemani päivävoiteen, Etude Housen Moistfull Kollagen Emulsion. Tämä on yksi niistä hyvistä edullisista löydöistä, ebaysta tilatessa hintaa isolle putelille tulee alle 10 euroa. Etude House on korealainen tuotemerkki ja hintalaatusuhteeltaan aivan erinomainen.

Oman kauneudenhoitoni peruspilari on kunnollinen kosteutus. Kaikki tuotteet joita käytän kosteuttavat hyvin (ilman rasvaisuutta). Talvisin pohjustan meikkini loistavalla Smashboxin Primer Oililla.  Laitan tätä ihan kunnolla vaikka vähempikin riittäisi.

En ole aikoihin käyttänyt meikkivoidetta, sen sijaan itselläni naaman tasoitukseen toimii It Cosmeticsin superkosteuttava CC-voide. Ja tässä on myös 50-suojakerroin joka on suuri plussa. Vichyn Dermablend toimii itselläni nestemäisenä peitevoiteena jolla tasoittelen paikalliset epätasaisuudet. Kuvassa näkyvä puteli on varmaan jo viides hankkimani, kesäisin vaihdan vaan sävyn astetta tummempaan. Mieletön peittävyys mutta kosteudensa vuoksi ei pakkeloi ihoa liikaa. Tämän lyöjää peitevoiteeksi en ole vielä kohdannut.

Näiden pohjustusten jälkeen iho on hyvin kosteutettu, ja sidonkin tämän kosteuden ihoon hylaurionihappoa sisältävällä by Terryn irtopuuterilla. Ihan pieni määrä riittää, ja pikku sutiminen pitää meikin paikallaan koko päivän. En ole enää aikoihin kantanut mitään puuteria mukanani, tämän laittaminen aamulla riittää ja nykyinen purkkini on kestänyt jo reippaasti yli vuoden.

Processed with VSCO with a8 preset

Meikinpuhdistuksessa olen jo pitkään suosinut kaksoispuhdistusta. Ensin meikit pois ihan parhaalla ja monikäyttöisellä SebaMedin Olive Face & Body Washilla. Tällä lähtee ihan kaikki ja toimii myös erinomaisena reissukumppanina. Toinen vaiheeni sisältää Foreo Luna kasvoharjan ja Etude Housen Beaking Powder Deep Cleansing Foamin. Tätä komboa olen käyttänyt jo pitkään, ja ihoni todella kiittää.

Silmämeikit lähtee misellivedellä, ja muun puhdistuksen kruunaa taas yllämainittu Pixin Tonic. Yöksi laitan taas Whamisan Tonerin kosteuttamaan, ja yövoiteeksi sen päälle olen nyt vaihtanut Originsin Drink-Up overnight maskin, toimii vaan niin hyvin että haluan käyttää sitä joka yö. Muutaman kerran viikossa laitan yöksi myös Akademiklinikenin Pure Active Serumin, joka on todella tehokas hoitotuote vähän joka vaivaan. Tämä purkki on käyttämistäni tuotteista kalleimmasta päästä, mutta olen tarjoushaukkana sen pari kertaa saanut hyvällä alella Elevenistä.

Processed with VSCO with a8 preset

Kaikki lähtee kuitenkin sisältä päin. Mikään näistä ei varmasti toimisi näin hyvin jos peruskunto ei olisi hyvä. Huomasin viimeistenkin epäpuhtauksien yhtäkkiä kadonneen, ja en keksinyt mitään muuta syytä kun aloittamani viherjauhekuuri. Teelusikallinen Puhdistamon viherjauhetta päivässä teki ainakin itselleni ihmeitä.

Linkkailin tuotteita ihan summamutikassa paikkoihin joista voi saada enemmän tietoa. Kysy ihmeessä lisää jos on jotain kysyttävää.

Reipasta viikkoa kaikille!

XXX

E

Ihan tyhjä sivu

”I am learning to love the sound of my feet walking away from things not meant for me”

Niin toivoisin että voisin jo allekirjoittaa tuon lauseen. Suurin haasteeni tässä elämässä on ollut päästää asioista irti ja se on pitänyt minua paikallani pitkään.

Tänä vuonna uusi alku on hyvin konkreettista. Ei ole minkäänlaista hajua mihin olen vuonna 2018 menossa, sekin on vähän hakusessa mistä olen tulossa ja missä olen tällä hetkellä. Tuntuu että 2017 oli hengähdystauko kaikista myrskyistä, mutta se myös tarkoitti sitä että asiat eivät edenneet mihinkään. Lepäsin vaan hetken paikallani keräämässä voimia.

Jännityksellä odotan mihin suuntaan asiat ratkeavat työelämässä, tällä hetkellä siitä ei ole minkäänlaista tietoa. Henkilökohtaisessa elämässä on ihmissuhdehaasteita ja joudun käsittelemään asioita joita olen paennut jo pitkään. Kun ne asiat muuttuvat itsestä riippumatta joka tapauksessa vaikka itse en olisi siihen yhtään valmis enkä halukas.

Processed with VSCO with m5 preset

Tuntuu samaan aikaan helpottavalta, jännittävältä, ahdistavalta ja välillä myös epätoivoiselta. Ainoa mikä tällä hetkellä on varmaa on oma sänky josta joka aamu herään ja ystävät joihin voin huonoimpina hetkinä turvautua. Ja se että heiltä saan viisaita neuvoja vaikka en niitä haluaisi kuunnella. Varmaa on myös, että kun vyyhti alkaa purkautumaan tästä saattaa tulla yksi elämäni onnellisimmista vuosista, lähtökohdat ainakin ovat oikeat. Muutosten tuulet puhaltavat niin kovaa etten meinaa pysyä pystyssä.

Processed with VSCO with m5 preset

Tämä Helsingissä vallitseva ikuinen sateinen yö saa kyllä mielen niin matalaksi että suunnittelen olevani jossain muualla helmikuussa. Ehkä tuolla missä olen noissa kuvissa.

Morning – Francis and the Lights

 

 

Kuvat: Jussi Lauren

 

10 x random

1. Olen hyvin herkkä äänille ja hajuille. Vihaan syömisen ääniä ja suurimmat inhokkini ovat radiomainokset joissa syödään (bassolla pyörii tällä hetkellä aivan kaaaamea ramenkeitto-mainos) ja purkan maiskutus avokonttorissa.

Pahoista hajuista taasen tulee välitön oksennusrefleksi, muun muassa koirien kakkojen siivoaminen tai vaippojen vaihto on välillä vähän haastavaa.

2. Olen muuten tyypillinen helsinkiläinen käytökseltäni, mutta jostain syystä kauppojen kassoilla ja asiakaspalvelutilanteissa piilevät karjalaiset hölöttäjägeenini pääsevät valloilleen. Kerron jostain syystä välillä kauheasti ylimääräistä minua palveleville myyjille, mutta onneksi hymyilyyn ja rupatteluun vastataan useimmiten samalla mitalla enkä tunne itseäni liian hölmöksi. Tänään tosin semmoinen tilanne tuli, myyjää ei niin kiinnostanut kuinka paljon olen uutta tuoksukynttilääni poltellut. Tuli heti vähän maalainen olo, vaikka ihan paljasjalkainen helsinkiläinen olenkin.

3. Eniten minulta kysytty kysymys on, mitä kädessäni olevassa tatuoinnissa lukee.

4. Toinen kysymys minkä kuulen usein, on onko ripseni omat. Eivät ole, mutta luottotekijäni Simona tekee niin järjettömän luonnollista ja hyvää jälkeä että aina kaikki eivät sitä osaa sanoa.

5. Rakastan Netflixiä ja HBOta yli kaiken. Varsinkin nyt tähän sysimustaan vuodenaikaan. Uusin suosikki on Ray Donovan HBOlta, on ihan parasta löytää uusia sarjoja jotka koukuttavat ja joissa on monta tuotantokautta katsomatta.

6. Ottaisin koiran, mutta pedanttina ja murehtivana henkilönä en sitä tässä elämäntilanteessa raaski ottaa. Huolehdin niin paljon aina kaikesta, että luultavasti en voisi poistua enää koskaan kotoa. Ja onhan se väärin pitää koiraa yksin kotona kokonaisen työpäivän verran, pitää odotella että saan jonkun jakamaan vastuuta.

7. Löysin järjettömän hyvän ja oikeasti toimivan kasvohoidon. DMK-entsyymiterapia kirkasti ja kosteutti ihoa, nosti kasvoja ylöspäin (en ymmärrä miten, mutta näin kävi) ja freesasi yleisilmettä huomattavasti. Lämmin suositus, jos teet vuodessa vain yhden hoidon niin tee tämä!

8. Ilmoittauduin opiskelijaksi marraskuun alussa, mutta en ole saanut vielä mitään aikaiseksi yhden kirjan lainaamisen lisäksi. Aloitin kyllä sen lukemisen… Vuoden lopussa on oma deadlineni tehdä ensimmäinen essee, onhan siihen vielä aikaa! Parasta etäopiskelussa kyllä on se että voi edetä ihan omassa tahdissa ja aikatulujen mukaan.

9. Oikomishoitoni on yli puolessa välissä ja hampaat ovat nyt jo ihan eri näköiset. 20 viikkoa ja saan heittää kojeet pois. Eläminen muovikalvojen kanssa on ollut helppoa ja oikomisen aloittaminen on ollut kyllä yksi elämäni parhaista päätöksistä. Ylläolevassa kuvassa voi tarkkaan katsoessa nähdä valkoiset kiinnikkeet hampaissa joihin läpinäkyvä oikomiskalvo kiinnitetään. Voin tehdä aiheesta tarkemman postauksen myöhemmin, tiedän että kiinnostuneita riittää.

10. Minusta tuli viime viikonloppuna uudestaan täti! Pieni tyttö on täydellinen ja jo nyt hyvin viisas, povaamme hänestä uutta lapsineroa. Syntymää jännitettiin (siinä vähän kesti…) kavereiden kanssa Citycenterin uudessa Sushibar & Winessa ja kun veljeltäni tuli viesti että lapsi on maailmassa tilasimme vielä extralasit kuohuvaa ja kerroimme tietysti kaikille että meille tuli vauva. Mikään onni ei voita sitä onnea kun pitkän jännityksen jälkeen saa uutisia etä kaikki on hyvin ja uusi perheenjäsen on vihdoin täällä.

Täällä juhlitaan huomenna vielä yhdet pikkujoulut ja sitten rauhoitutaan joulun viettoon. Entinen joulun välttelijä on löytänyt tänä vuonna itsestään jouluhenkilön ja olen jopa innoissani tästä ajasta, kotona palaa kuusentuoksuiset kynttilät ja alla oleva joulubiisi soi ripiitillä.

Oikein kivaa viikonloppua kaikille!

Ellie Golding – O Holy Night

XXX

E

Secret to softness – Whamisa

Processed with VSCO with a8 preset

Avain omaan kauneudenhoitooni on ihon hyvä kosteustasapaino. Pehmeät posket,  kuulas iho ja ihoon nätisti sulautuva meikki on tavoitetila. Kun kosteus on kunnossa ei meikkiäkään tarvita paljoa. Balilla ollessani asian eteen ei tarvinnut tehdä juuri mitään, ihana kosteus tunki jokaiseen soluun ja ihon hyvinvointi oli taattu. Suomeen saapuessa tämä muutenkin haastava vuodenaika toi mukanaan jälleen kerran myös kuivuvan ihon. Etsin aktiivisesti konsteja ihon syvempään kosteutukseen, mutta tällä kertaa tuntui että mikään ei toimi, öljyt ja naamiot toivat vain hetken helpotuksen.

Ystäväni Henna suositteli sattumalta (tietäen kosmetiikkafriikkiyteni) testaamaan juuri Suomeen rantautunutta korealaista luonnonkosmetiikkabrändi Whamisaa. Kiinnostuin heti alkuperämaan kuullessani, korealaiset ovat muutenkin edelläkävijöitä kosmetiikan saralla. Kaikki nyt täällä pinnalla olevat trendit ovat olleet siellä käytössä jo kauan, uusia innovaatioita kokeillaan siellä epäröimättä. Korealaiset naiset ovat hyvin laatutietoisia, kosmetiikan brändillä ei ole merkitystä, tuotteen täytyy ainoastaan olla tehokas. Eikä se myöskään saa maksaa paljoa. Kauneusihanne vastaa myös omaani, ihonhoito on siellä etuasemassa meikkaukseen nähden ja less is more.

Viikonlopun Whamisan testereillä pelaamisen jälkeen olin löytänyt oman suosikkini, Deep Rich Tonerin, ja marssin maanantaina Cilla’siin hakemaan omaani. Kyseessä ei ole kasvovesi, vaan enemmänkin paksu hoitoneste joka sisältää tiivistetyssä muodossa paljon aktiivisia aineita. Neste levitetään ihon puhdistuksen jälkeen käsin kasvoille, itse olen taputellut aamuin illoin pari kerrosta, jonka jälkeen levitetään kosteusvoide.

Korealaiseen ihonhoitorutiiniin kuuluu myös 7 Skin Method, jonka mukaan hoitonestettä taputellaan muutaman kerran viikossa seitsemän ohutta kerrosta, odottaen aina että edellinen kerros on imeytynyt. Tämä varmistaa kosteuden ja hoitavien aineiden pääsemisen mahdollisimman syvälle ihon kerroksiin. Olen kuullut että teho on huikea, mutta vielä en ole malttanut metodia kokeilla.

Processed with VSCO with f2 preset

Itse huomasin eron kosteustasapainossa heti, iho oli koko päivän kuulas eikä ollenkaan pintakuivan tuntuinen. Blogiani aiemmin lukeneet tietävät, että tapanani on suositella vain oikeasti itselläni toimivia tuotteita. Jos tuote on ihan ok niin se ei ansaitse mainintaa, sen täytyy olla todella hyvä. Minulla kävi myös tuuri, Cilla oli niin ystävällinen että sain oman tuotteeni tämän ilosanoman levittämistä vastaan.

Whamisan tuotteet ovat frementoituja ja vedettömiä, puhdistettu vesi on korvattu muun muassa kasviuutteilla. Tämäkin käy järkeen, vedetön tuote sitoo kosteutta ihoon paljon paremmin. Tuotteet ovat hyvin aktivoivia ja tehokkaita, joten ihan herkälle iholle niitä ei suositella. Oma ihoni on suhteellisen herkkä, mutta en kokenut mitään ongelmia. 120ml-puteli on myös hyvin riittoisa, tuotetta kun ei tarvita kun hyvin vähäinen määrä kerrallaan. Lisää voit lukea täältä.

Processed with VSCO with f2 preset

Processed with VSCO with a8 preset

Aikaisempia vinkkejäni löytyy kauneus-kategorian alta.

Ihanaa pehmeää viikonloppua!

XXX

E

 

 

Age ain’t nothing but a number

Olen viime aikoina joutunut miettimään paljon ikää. Sitä fyysistä numeroa, miten sillä ei ole usein mitään tekemistä ihmisen henkisen iän kanssa. Sitä kuinka paljon se numero rajoittaa, tai ainakin yrittää rajoittaa, vain siksi että yhteiskunnalla (paremman sanan puutteessa) on tiettyihin ikiin liittyviä odotuksia. Ihmisen elinikä kasvaa koko ajan. 150 vuotiaaksi elävä ihminen on jo syntynyt, tiesittekö sitä?

Olen 39-vuotias lapseton yksin asuva nainen. En keksi mitään muuta ryhmää äkkiseltään kehen kohdistettaisiin enemmän painetta olla tietyssä tilanteessa elämässä, ja voitte uskoa kuinka paljon se paine saattaa vaikuttaa omaan henkiseen hyvinvointiin, vaikka sitä kaikin keinoin koittaisi järjellä estää. Omalla kohdalla kriiseilyt on vielä jääneet suhteellisen vähälle, tuntuu että monelle muulle on enemmän ongelmallista mitä elämässäni teen kun itselleni. Tietenkin mielipiteet pääsevät joskus vaikuttamaan, jokin huolimaton kommentti siellä täällä, mutta jos jotain on sään lisäksi aivan turha murehtia, on se ikä.

Processed with VSCO with a7 preset Processed with VSCO with a7 preset

En ajatuksella yritä näyttää nuoremmalta kun olen, enkä edes tiedä miltä muu maailma tahtoisi minun näyttävän tässä iässä. Tyyliäni kuvaa helppous, mukavuus, yksinkertaisuus ja raikkaus, sillä on varmasti osuutensa siihen että usein uudet ihmiset yllättyvät numerostani. Kiitos myös parhaaseen geenipankkiin pilvien päälle!

Naisena tiedostan että joissakin asioissa minulla on erääntymispäivä, mikä muuten on aivan järjettömän epäreilua! Miehet porskuttavat menemään ilman että pitäisi miettiä fyysisiä ominaisuuksia ja niiden eräpäiviä. Luotan kuitenkin että maailmankaikkeus hoitaa ja saan kaiken mitä haluankin tämän elämän aikana. Ehkä olen sitten se 150-vuotiaaksi eläjä.

Olen maailman huonoin arvaamaan muiden ihmisten ikiä, tunnen itseni nuoremmaksi kun olen, ja siksi varmaan useat nuoremmat tuntuvat itseäni vanhemmilta. Olen tavannut 25-vuotiaita jotka ovat jossain osa-alueissa huomattavasti kypsempiä kun minä, ikä ei mielestäni liity siihen mitenkään. Kypsyyden eri alueet muodostuvat muun muassa kasvatuksesta, koulutuksesta ja siitä kuinka paljon näkee muuta maailmaa. Joku muu saattaa olla hyvin päämäärätietoinen perheen perustamisessa tai urassaan, ja toiset katselevat mitä eteen tupsahtaa. Minä katselen. Elän tunteella ja haahuilen.

Missä ikä numerona ehkä eniten näkyy on kokemus. Ja uskallanko sanoa viisaus. Elämässäni on jo ehtinyt tapahtua niin paljon että en enää katsele asioita mustavalkoisesti, en ole ehdoton ja ymmärrän kanssaeläjiä paremmin. Sitä ymmärrystä ei voi saada muuta kun elämällä ja kerryttämällä numeroitaan. Rakastan saada neuvoja ja viisaita sanoja itseäni vanhemmilta ihmisiltä, kokemuksesta kertyy se paras viisaus.

Processed with VSCO with hb2 preset

Kuvat valitsin tähän sillä perusteella että tässä on 39-vuotias minä tänään. VSCO-filtterillä ja imartelevalla edestä tulevalla luonnon valolla kylläkin, mutta kuitenkin omassa elementissäni.

Reipasta loppuviikkoa!

Masta Ace & Edo G – Little Young

E

Syypää mun hymyyn

Ehdottomasti paras asia mitä tästä blogin kirjoittamisesta on seurannut on saamani palaute. Olen saanut viestejä vanhoilta tutuilta joita en ole nähnyt aikoihin, tutustunut uusiin ihmisiin ja jopa saanut uusia hyviä ystäviä. Monella on ollut samoja ajatuksia, ja nyt vain sattumalta kirjoitin ne auki. Keskustelut jotka kirjoitusten pohjalta viriävät ovat  kultaa kalliimpia, on ihanaa kuulla että en ole ihan hakoteillä ja muutkin käyvät samoja asioita läpi. Mikään ei palkitse yhtä paljon kun kiitosviestit hyvistä vinkeistä ja tsempit joita saan.

Sain myös uuden rakkaan harrastuksen tavallaan tätä kautta. Uusi (tai ei nyt enää niin uusi) ihana ystäväni Krista ehdotti minulle joogaa. Kristan kanssa syvempi ystävyys lähti juuri keskustelusta jonkun kirjoituksen pohjalta, huomasimme että synkkaakin aika hyvin. Olin joogannut pari kertaa aikaisemmin mutta en koskaan kokenut sitä oikein omaksi jutuksi. Hengittäminen ja hidastempoisuus lähinnä ahdistivat. Nyt aika ja paikka oli kuitenkin  näköjään oikea, ja innostuin ensimmäisen kerran jälkeen palavasti. Toki ohjaajilla on oma osuutensa, on ihan makukysymys kuka viihtyy kenenkin tunnilla. Krista osasi vinkata hyvät tunnit ja nyt olen käynyt joogaamassa lähinnä aamuisin pari kertaa viikossa.

Parasta uudessa harrastuksessani on se, että kehitystä tapahtuu kokoajan, olen vielä niin alkutekijöissä että notkistuminen tapahtuu silmissä. Joogatunnit ovat täydellinen pysähdys, ajatukset keskittyvät pelkästään omaan kehoon ja hengitykseen, mitään muuta ei pysty eikä kannatakkaan ajatella. Vertasin sitä lumilautailuun, toisessakaan rakkaassa harrastuksessani ei oikein muuta ajatella kun sitä mihin lauta koskee seuraavaksi. Täydellistä hetkessä elämistä.

Jooga saa olon kevyeksi ja suupielet korviin. Välillä olen miettinyt mitä ihmettä teen kun herään kuudelta vapaaehtoisesti aamutunnille, mutta en kertaakaan enää tunnin aikana tai sen jälkeen. Joogaava Ellu on ketterämpi, notkeampi ja iloisempi!

Birdy, RHODES – Let It All Go

XXX

E