Invisalign – hampaat suoriksi

facetune_29-08-2018-20-36-43

Tällä viikolla sain vihdoin reilun vuoden kestäneen oikomisprosessini päätökseen. Instastooristani saattoi havaita kuinka innoissani asiasta olin!

Halusin kirjoittaa aiheesta vasta kun homma oli ihan valmis, oma projektini ei ollut pisin mahdollinen, mutta ei myöskään lyhyimmästä päästä haastavien alahampaiden vuoksi.

Tänä aikana kun homman olen aloittanut on hyvin moni bloggari hankkinut itselleen Invisalign-oikomiskalvot. Kun itse etsin tietoa aiheesta ei sitä vielä löytynyt tässä määrin mitä nykyään pikagooglauksellakin löytyy. Syy miksi haluan avata omaa projektiani onkin juuri tämä oman hoitoni pituus, tuntuu että monella aiheesta kirjoittaneella on tehty kovin pieniä korjauksia ja hoitoaika on ollut vain pari kuukautta.

Oma murheenkryynini oli ylläolevassa kuvassa hyvin näkyvä alahampaiden sekamelska. Melkein jokaisella hammaslääkärikäynnillä minulta on kyselty olenko harkinnut hampaiden oikomista, ei vain kosmeettisin syihin perustuen, vaan siksi että ne olisi helpompi puhdistaa. Tähän haluan kyllä lisätä, että olen muutenkin hyvin tarkka hampaiden huoltaja, reikiä ei ole löytynyt lapsuuden jälkeen yhtään, ja lähinnä käyn vain tarkastuksissa ja suuhygienistillä säännöllisesti. Mutta tietenkin valitsen hommaan helpotuksen jos se on mahdollista.

Alahampaat eivät normaalisti juurikaan näy, puhuessa eniten yleensä, mutta tulevat kuulemma esiin enemmän ihmisen ikääntyessä. Ylähampaissa ei ollut yhtä paljon korjattavaa, mutta järkeen käy että nekin laitetaan suorempaan riviin samassa rytäkässä.

Valitsin suositusten perusteella Itä-Pasilassa sijaitsevan SmileDesignin ja siellä häärivän oikomisasiantuntija Kaj Karlssonin. Konsultaatio oli ilmainen, jossa Kaj kuvasi ja kartoitti tilanteen ja antoi aika- ja hinta-arvion projektille. Molemmat ovat hyvin yksilöllisiä, ja sen takia on turha puhua hinnoista tarkemmin, mutta eihän homma mitään ilmaista ole. Hoito maksetaan kuitenkin osissa, itse maksoin jokaisella käyntikerralla (noin kuuden viikon välein) osan, ja olin maksanut oikomiseni jo ennen kun se päättyi.

Hoito lähti käyntiin kiinnikkeiden laittamisella hampaisiin, näkyvät kuvissa punaisella. Itse kiinnikkeitä ei juurikaan erota hampaista ellei tarkkaan läheltä katso, vaikkakin ne olivat minulla ihan etuhampaissa. Ensimmäisessä kuvassa lähtötilanne ja toisessa tietokoneen ohjelman laskema lopputulos. Ja aika tasan tarkkaan noin se menikin, toinen yläetuhammas jäi vähän alemmas, ja pari rakoa tuli yläkulmahampaiden viereen, mutta ne korjattiin helposti samalla kun etuhampaideni muovipaikat vaihdettiin. Jep, kolme etuhammastani on tapaturman jäljiltä puoliksi muovia, ja tähän projektiin kuului myös niiden vaihto ja muotoilu mukavammiksi ja nykyaikaisemmiksi.

Hampaat siis siirtyvät pikkuhiljaa niiden päälle asetettujen muovikalvojen avulla. Kalvoissa on pienet kolot joihin hampaissa olevat kiinnikkeet loksahtavat. Omat kalvoni vaihdettiin aina kahden viikon välein, ja sain yleensä käynniltä mukaani kolmet uudet kalvot. Ensimmäiset pari päivää kalvojen vaihdon jälkeen oli ainoa aika kun oikeasti tunsi että nyt niitä hampaita oiotaan, hampaat liikkuivat ja se aiheutti niissä pientä särkyä. Tai sen verran suurta että särkylääkkeen joutui ottamaan. Päänsärky oli myös yleistä tässä kohtaa.

Alkushokin jälkeen homma tuntui rutiinilta nopeasti, kalvot otetaan pois ruokailun ajaksi ja hampaat pestään aina kun on syönyt jotain, jonka jälkeen kalvot takaisin suuhun. Mitään vahinkoa hampailleni ei tässä vuodessa tapahtunut, mutta en tosiaan kertaakaan jättänyt hampaita pesemättä, enkä juonut mitään muuta kun vettä kalvot suussa. Mieluummin sitten olin vähän pidemmän ajan ilman niitä. Suositeltu aika olisi pitää kalvoja suussa 22 tuntia vuorokaudessa, mutta myönnettävä on että niitä päiviä oli useita kun en tähän pystynyt. Tein muunmuassa kaksi kuukauden kestävää reissua paikkaan jossa hampaiden pesu ei vain kokoajan ole mahdollista hygieniasyistä, ja muutenkin halusin olla matkoilla stressaamatta liikaa aiheesta. Onneksi tämä pieni vilppi ei aiheuttanut lisäaikaa projektille, hampaat liikkuivat silti aikataulussa maaliin.

Kiinnikkeet otettiin pois heinäkuun alussa jonka jälkeen elämä tuntui hyvin oudolta hetken, aikaa vapautui kalvojen huolehtimiselta todella paljon. Rutiiniini kuului myös niiden pesu vauvojen hammasharjan ja fairyn avulla aamuin illoin. Mikä vapaus!

Heinäkuussa hampaiden taakse asennettiin retentiolangat estämään niiden liikkumista takaisin, ja nyt elokuussa vielä katsottiin purenta ja miten hampaat ovat asemoituneet jonka jälkeen sain uudet paikat ja viimeistelyn etuhampaisiin. Ja tältä se hymy nyt näyttää. Hammashymy kuvituskuvissa on muuten vaikea laji, onneksi tässä tilanteessa hymyilytti ihan aidosti. Nyt en voisi olla tyytyväisempi ja iloisempi, vuosi menee kuitenkin nopeasti ja nyt saan olla loppuelämäni onnellinen suoremman hymyni kanssa.

Kysy ihmeessä jos on kysyttävää, olenkin jo aika monelle ehtinyt vastailemaan tiedusteluihin, homma selkeästi kiinnostaa.

Ihanaa loppuviikkoa, palataan taas pian!

XXXX

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s