Blogin freesaus

img_3528-1

Oli jo aikakin päivittää blogipohjaa, vanha alkoi tuntua vähän tunkkaiselta. Nyt täällä puhaltavat raikkaammat tuulet! En ole mikään superkoodari (tai siis koodari ollenkaan…), ja otan mielelläni kehitys- ja korjausehdotuksia vastaan. Mitä voisin tehdä jotta lukisit blogiani helpommin?

Kuvien laatuun aion ainakin jatkossa panostaa enemmän vaikka en fiiliskännykkäräpsyistä aiokaan ihan kokonaan luopua. Fiilispohjalta jatkan hommaa muutenkin, on osoittautunut toimivaksi menetelmäksi kirjoittaa siitä mikä sillä hetkellä mietityttää.

Tervetuloa myös uudet lukijat, teitä on statistiikkojen mukaan muutama ilmestynyt!

XXXXX

Avaimet kauneuteen

cropped-img_3544.jpg

Oma lähtökohtani kauneudenhoitoon ja kauneuteen ylipäänsä, on se että se lähtee sisältä. Mikään määrä ihmeputeleita ja meikkejä ei auta jos perusta ei ole kunnossa.

Omassa elämässäni tuntuu juuri nyt siltä että asiat ovat alkaneet loksahtelemaan, tai ainakin se loksahteluprosessi on nyt käynnissä, ja se tuntuu olossa. Olen ehtinyt liikkumaan todella paljon ja ajattelemaan kovasti, nukun hyvin eikä suurempia stressiaiheita ole ilmassa. Ja tuntuu että se näkyy myös ulospäin. Hyvä olo nimittäin.

Ajattelin listata asioita jotka omalla kohdallani edistävät kauneutta ja hyvää oloa.

Puhtaus ja raikkaus

Paras tunne ikinä on pujahtaa treenin jälkeen suihkunraikkaana ja rasvattuna puhtaisiin kotivaatteisiin, se on hetki jolloin myös tunnen itseni kauneimmaksi. Ihoni rasvaus on kaveripiirissä myös vähän läppä, mutta vihaan kiristävää tunnetta iholla ja erilaisia voiteita menee päästä varpaisiin.

Olen tunnettu myös ahkerasta kynsienhuollosta, vihaan pitkiä kynsiä ja viilaan ja lakkaan omani vähintään kerran viikossa. Siisteys ja raikas olo on varmasti 90% omasta kauneudenhoidostani.

Sen lisäksi että itsellä on siisti olo on ympäristön siisteys ja järjestys itselleni hyvin tärkeää. Olo alkaa tuntua nuhjuiselta jos kotona on sekaista. Olen myös se joka usein tiskaa tiskit ruuan laiton jälkeen jo ennen syömistä. Kodin kauniit pikkuesineet, kukat ja muut yksityiskohdat saavat myös mielen rauhalliseksi.

Liikunta ja lepo

Kaikenlainen liikkuminen saa veren kiertämään paremmin, ja itselleni on hyvin tärkeää saada se kohisemaan kunnolla muutaman kerran viikossa. Ne päivät kun aamu on alkanut liikunnalla näyttävät aivan erilaisilta, peilistä katsovat kirkkaammat silmät ja energiaa riittäisi vaikka pienelle kylälle.

Itselläni on mahdollisuus tällä hetkellä harrastaa liikuntaa todella monipuolisesti, ja tuntuu että juuri se on parantanut elämänlaatuani huimasti. Kaukana ovat ne ajat kun juoksin oikeastaan ainoastaan lenkkejä, nyt teen sitä mikä sinä päivänä vetää puoleensa. Maanantaiaamuisin usein kunnon hiki salilla, lenkkejä ulkona ja pari joogatuntia mihin saan milloinkin ajan varatuksi. En ole koskaan ollut yhtä huoleton liikkumiseni kanssa, se sujuu luonnollisesti ja pakottamatta ja tuloksia tulee niitä hakematta.

Levon merkitys on aivan yhtä tärkeä kun liikunnan, ja vaikka en itse liiku kasvattaakseni lihaksia vaan saadakseni hyvän olon, on kunnolliset lepopäivät hyvä pitää. Olen myös ollut onnekas unenlahjojeni kanssa viimeaikoina, paria jetlag-aamua lukuunottamatta vetelen 8-9 tunnin unia ja nukun sikeästi. Ei taida olla kovasti stressaavia asioita ilmoilla.

Mielenrauha

Stressistä päästäänkin mielenrauhaan. Tämä on ehkä tärkein ja usein vaikein saavuttaa. Jos olo on itsellä huono näkyy se usein siitä miten kohtelee muita ihmisiä. Joku voi olla ulkoa maailman kaunein, mutta jos ulosanti, käytöstavat ja se minkälaista energiaa antaa ulospäin on rumaa, muuttuu ainakin omissa silmissäni myös henkilön ulkonäkö. Sisäistä kauneutta tai rumuutta ei vaan voi peittää. Kun itsellä on hyvä olla ja on sinut maailman kanssa hehkuu se myös ulkoisessa olemuksessa ja näkyy silmissä.

Oma elämäntilanteeni ei ole käytännössä muuttunut loppuvuodesta mihinkään, asiat ovat aika samalla tavalla, mutta joku shifti on tapahtunut sisällä ja olo on paljon rauhallisempi. Tiedän sen suunnan mihin haluan lähteä seuraavaksi ja tiedän mistä tilanteista en enää koskaan halua itseäni löytää. Aika hyvä kartta jonka pohjalta ponnistaa. Ja väitän että se näkyy myös ulos, juuri siinä minkälainen olen muille ja minkälaista energiaa annan.

img_3525-1

Ruoan laatu ja lisäravinteet

Omassa kehossani, tai oikeastaan naamassani, näkyy kaikki mitä syön. Suola saa silmät turpoamaan ja suklaa puskee ihon läpi. Vaikka aineenvaihdunnaltani (vielä!) olen siitä onnekkaassa asemassa että pystyn syömään aika huoletta lihomatta, olen alkanut katsoa tarkemmin mitä sisääni pistän. Pizza- ja burgeripäiviä toki on, mutta se onkin isompi kokonaisuus joka ratkaisee. Olen myös sitä mieltä että elämä on liian lyhyt siihen että kieltää liikaa itseltään asioita. Hyvä burgeri silloin kun sitä tekee mieli tekee minut erittäin onnelliseksi.

En ole ollut kertaakaan enää kipeä vanhasta työpaikastani lähdettyäni, siellä sairastelin ihan kokoajan. Paikan ilmassa oli pakko olla jotain outoa, mikään muu tätä ei selitä. Olen myös ahkera vitamiinien ja lisäravinteiden nappailija. D- ja C-vitamiinia menee, sinkki, maitohappobakteerikapseli, magnesium ja lisäksi vielä kollageenijauhe on päivittäinen cocktail. Ihmisen keho tuottaa itse tarvittavan määrän kollageenia 25-vuotiaaksi asti, mutta sen jälkeen varastot alkavat ehtyä. Tämä on itseasiassa tosi hyvä tuote pitämään iho sileämpänä ja joustavampana. Itse hamstraan Puhdas+-kollageenijauhetta aina kun purkki on jossain tarjouksessa, tarjoushaukka kun olen.

img_3524-1

Ihanaa viikonloppua!

Francois Klark – Run

XXXX

The lucky one

  ”You’re gonna to be happy, said life. But first I’ll make you strong.”

img_3045-1

”You’re gonna to be happy, said life. But first I’ll make you strong.”

Haluaisin antaa kaikille päivän jolloin näkisi itsensä ulkopuolelta, toisten silmin. Mulla se päivä oli eilen. Kuulin monesta suusta hienoja asioita itsestäni, kuulin että on ollut vähän tuulinen ja mäkinen kolmas vuosikymmen, mutta olen silti pitänyt ilon kaiken keskellä. Itse en ole ajatellut tätä näin, enkä myöskään ole ajatellut isoa kokonaisuutta tarkemmin. Olen vaan elänyt elämääni miten parhaiten osaan.

Kolmekymppisenä kompastelin enemmän kun koskaan, mutta nyt viisaana (:D) nelikymppisenä voin sanoa että se kuuluu asiaan. Tekemällä oppii ja nuo vuodet ovat ne aikuiseksi kasvamisen vuodet. Vanhempien menetys tekee senkin hyvin todeksi, ei ole enää ketään muuta kun sinä itse joka sinusta pitää huolen. En olisi halunnut, mutta nyt osaan senkin.

facetune_27-02-2018-16-17-56-1

En ole koskaan ollut parempi versio itsestäni kun olen juuri tällä hetkellä. Tunnen itseni hyvin ja tiedän mitä haluan. Tajusin tämän myös konkreettisesti viime viikolla työhaastattelussa jotka ovat aiemmin olleet inhokkejani, nyt jopa nautin niistä. Helppo puhua itsestään kun oikeasti tietää vahvuutensa ja heikkoutensa, tietää että on tietyissä jutuissa tosi hyvä.

Sain eilen juhlat joista en tiennyt mitään. Tiesin että synttäreinäni juhlitaan, mutta en mitään muuta. En muista milloin viimeksi on ollut yhtä paljon perhosia mahassa kun taksi kuljetti tuntemattomaan määränpäähän, jossa vastassa oli iso ihana tuikkivasilmäinen jengi. En muista milloin olisin ollut yhtä onnellinen kun tajusin sen rakkauden määrän minkä keskellä saan elää ja kuinka paljon minusta välitetään. Teille kaikille juhliin ja lahjoihin osallistuneille Amerikkaa ja Australiaa myöten, haluan sanoa että te saatte minut haluamaan olla parempi ihminen. Parempi ystävä, parempi sisko, parempi tuki. Ja aion järjestää yllätysjuhlat teille jokaiselle erikseen, niin sairaan kivaa se oli!

 

img_3050

img_3049

img_3051

Olen kerännyt matkan varrelta viereeni upeita, viisaita, hauskoja ja maailman lämpimimpiä ihmisiä. Ihmisestä kertoo eniten se ketä hänen lähimmät ihmisensä ovat, ja tämän perusteella mun on oltava aika pirun hyvä tyyppi. Sain lahjaksi kirjan johon oli kerätty mietteitä Ellusta, luin niitä tänä aamuna iso hymy naamallani. Kaiken lisäksi sain vielä  iiison potin matkakassaani, tekisi mieli lähteä reissuun heti huomenna!

Jos haluat vaklata eilisiä tunnelmia niitä löytyy vielä hetken ajan Insta-storystani.

Leppoisaa sunnuntaita kaikille! Itse vietän sitä onnellisena sohvassa kauniiden kukkapuskieni ympäröimänä.

XXX

Ode to Her – Mar (tämä biisi soi kun astelin (vähän kompuroin) sisään juhliini ❤ )

Good trip

facetune_25-02-2018-17-16-29

Muutama aamu vielä reissua jäljellä, ja vihdoin sain sen olon mitä olin ehkä alitajuisesti tullut hakemaan. Olosuhteet matkan alkuun ovat melkeinpä samat, mutta mieli tuntuu olevan aivan eri planeetalla missä se oli pari viikkoa sitten. Maailmankuva on taas muuttunut vaikka itse maailma ei.

Kun tulin Cangguun olin aika surullinen ja ahdistunut. Edellisen reissun haamut kulkivat matkassa monta päivää, ja vaikka koitin iloita kaikesta ympärillä olevasta muistot tekivät liian kipeää. Tuntui että reissasin kummitusten kanssa enkä saanut niitä millään karistettua. On todella jännä tunne tuntea istuvansa jonkun kanssa paikassa jossa viimeksi yhdessä istuttiin vaikka hän on tuhansien kilometrien päässä. Tuntuu että Balilla kaikki muistot voimistuvat miljoonakertaisiksi ja se johtuu varmasti kaikista tuoksuista ja väreistä. Aistimuisti on voimakas.

126b1877-b3f5-4a38-9d3b-f998b10b8a84

Australian pyrähdys oli suuri helpotus ja sen jälkeen vielä saariseikkailu sai mielen uusille radoille. Tällä kertaa tänne oli todella ihana tulla, vanha hyvä majoituspaikka tuntuu todella kivalta ja kotoisalta (ja puhtaalta!) maaseuturetken jälkeen. Täällä on iloinen herra Wayan respassa ja maailman mukavin sänky jossa nukun kun tukki. Sain myös käyttööni skootterin joka kulkee kun unelma, se teki tänään hyvin onnelliseksi. I love my Scoopy!

Tämä reissu onkin hyvä muistutus itselle jatkoa varten, jos elämä tuntuu umpisumuiselta on hyvä ottaa kunnon välimatka ja iso harppaus hetkeksi sivuun. Se auttaa ihan aina. Muistot haalistuvat ajan kanssa sitä nopeammin mitä enemmän asioita tekee. Olen luonut uusia muistoja, ja ihminen on rakennettu niin onnekkaasti että vanhat tekevät niille tilaa ja ne pienenevät ajan myötä pikkiriikkisiksi.

facetune_25-02-2018-17-22-51

Ystäväni lupasi minulle että loppureissu tulee olemaan erilainen, ja niinhän siinä kävi. Olen tehnyt tästä paikasta omani, ja olen iloinen että juuri tämän matkan tein. Kummituksia näkee vähemmän ja nyt uskallan palata joskus uudestaan.

Nyt nautin jokaisesta jäljellä olevasta aamusta täällä ihanassa lämmössä ja palaan iloisena ja levänneenä pakkas-Helsinkiin. Kaikkia ihmisiäni on jo kova ikävä, ja uutta sohvaa myös!

9630b96b-f5ab-4158-9f94-21464f86e4d0

Jos sinulla on mahdollisuus matkustaa niin lähde aina. Se on sääntö. Aina.

0a192cf4-86fb-4afb-93e8-ef46d0e28cfc

Ihanaa sunnuntaita!

XXXX

Le weekend

Processed with VSCO with a8 preset

Heräsin perjantaina piiiitkien yöunien jälkeen täynnä energiaa. Olen tällä viikolla liikkunut joka aamu, ja sen vaikutuksen vireyteen huomaa. Nukun yöt kun tukki. Kirjoittelin aikaisemmin joogan vaikutuksesta elämääni ja tuntuu että kehitys on nousujohteinen, ensi viikoksi on varattu kolme aamutuntia kun tuntuu että kaksi ei ole tarpeeksi. Tai varmasti on, mutta tahdon enemmän! Ne aamut kun köpöttelen silmät sikkurassa viiden minuutin matkan aamuhämärissä Rootsiin ovat ihan voittamattomia. Ihana addiktio.

Processed with VSCO with a8 preset

Processed with VSCO with a8 preset

Tämä viikonloppu on pyhitetty hyvälle ololle, liikunnalle ja ystäville. Perjantaina istuin kahvilla Berggassa sen ihmisen kanssa joka ymmärtää kaiken mitä päässäni liikkuu, korkkasin Via Tribunali -neitsyyteni (ihana mesta!) niiden kanssa jotka saavat nauramaan kaikista kovimmin ja kömmin onnellisena peiton alle miettien sitä määrää hyviä ihmisiä jotka olen saanut ympärilleni. Ja jotka pysyvät siinä tapahtui mitä vaan.

Processed with VSCO with a8 preset

Processed with VSCO with a8 preset

Processed with VSCO with a8 preset

Rakastan puhtaita lauantaiaamuja kun koko viikonloppu on edessä ja kaikki on mahdollista. Tänään aion olla ulkona, kävellä valkoisen udun peitossa olevat paikkani läpi ja hengittää paljon raikasta ilmaa. Kuuntelen enemmän Jaden Smithin hiton kiinnostavaa uutta levyä Syrea ja juon triljoona kuppia kahvia.

Jos onni oikein potkaisee saan huomenna jonkun kivan mukaan mäkeen ja pääsen korkkaamaan laskukauden, on jo hirveän kova ikävä lautaani vintillä.

Ihanaa valkoista, puhdasta ja raikasta viikonloppua!

Do what makes you happy

Processed with VSCO with a7 preset

No nyt tapahtui se mitä olen jo muutaman viikon odotellut. Päässä naksahti jokin oikeille raiteille. Loppuvuosi ja tammikuun ensimmäiset viikot ovat olleet suoraan sanottuna todella tyhmiä ja vaikeita. Olen ihmetellyt kuka olen, miksi en saa iloa niistä pienistä asioista mistä normaalisti sitä löydän. Suuria muutoksia on toki tapahtunut enkä olettanutkaan että olisin heti jaloillani, mutta hitto kuinka hyvältä tuntui taas löytää se ilo.

Itsestään tämä ei tullut, olen tehnyt töitä sen eteen että en masennu enkä lannistu. Hain apua ja sain sitä. Paras neuvo jonka sain on tämä: tee asioita joista saat hyvän mielen ja joita normaalistikin tekisit, ja jatka niiden tekemistä vaikka tuntuisi miltä. Ja niin olen tehnyt, vaikka olo on ollut ontto niin olen jatkanut kivojen asioiden tekemistä odottaen milloin ne taas myös tuntuvat kivalta.

Olen parin viikon ajan herännyt aikaisin liikkumaan, vuoron perään salille, lenkille ja joogaan. Aamun aloittaminen liikunnalla on paras mahdollinen tapa aloittaa päivä. Ryhti oikenee heti aamusta, mieli kirkastuu ja sitä tekee automaattisesti parempia valintoja pitkin vuorokautta, mikä säteilee taas seuraavaan päivään. Ja hyvä kierre on valmis. Viikot ovat hujahtaneet ohi vaikka mitään normaalia arkirytmiä ei ole ollut.

Photo 22-12-2017, 14.39.13

Eilen vyyhti alkoi purkautumaan niinkin pienestä että otin kauppareissulta mukaan tulppaanikimpun. Kuinka voi hiton tulppaanit tuoda niin paljon hyvää mieltä! Tuijottelen niitä lakkaamatta. Illalla nukkumaan mennessä perheemme whatsapp -ryhmä alkoi piippailemaan veljeni hyvin pelatun pelin jälkeen (hyvä JYPPIiiii) ja tämä ilo ja ylpeys toisen onnistumisesta sai mielen ihan eri raiteille. Tämä on se normaali minä, viikon onnen voi tuoda juuri täydelliset kukat ja lumisade, ja innostun vähän jopa nolouteen asti toisen hyvästä pelisuorituksesta.

Ja se oli ihan tavallinen tiistai. Tein töitä huoltamalla itseäni sisältä ja ulkoa, ja sain palkinnoksi naksahduksen eteenpäin.

Processed with VSCO with a8 preset

 

Blogini täyttää tänään tasan kaksi vuotta. Selasin viime vuoden kirjoituksia ja huomasin että niitä on kertynyt paljon vähemmän kun haluaisin. Tämä on yksi asia mistä saan virtaa, mikä tuo hyvää mieltä tekemisen ja saamani palautteen kautta. Tätä teen tänä vuonna paljon enemmän, haluan kehittyä sisällöntuottajana, kirjoittajana ja kuvaajana eikä siihen ole muuta keinoa kun tekeminen. Kaikki neuvot ja vinkit otan ilolla vastaan, ulkoa päin on helpompi nähdä vahvuudet ja heikkoudet kun täältä omasta kuplasta. Haluan myös kiittää kaikesta ihanasta palautteesta jota olen tämän parin vuoden aikana saanut, antaa todella intoa jatkaa kun tietää olevansa hyödyksi.

Photo 17-01-2018, 14.27.01 (2)

Toivon oikein LUMISTA loppuviikkoa!

Petter, Madi Banja – Toppen av ett berg

Ihan tyhjä sivu

Processed with VSCO with m5 preset

”I am learning to love the sound of my feet walking away from things not meant for me”

Niin toivoisin että voisin jo allekirjoittaa tuon lauseen. Suurin haasteeni tässä elämässä on ollut päästää asioista irti ja se on pitänyt minua paikallani pitkään.

Tänä vuonna uusi alku on hyvin konkreettista. Ei ole minkäänlaista hajua mihin olen vuonna 2018 menossa, sekin on vähän hakusessa mistä olen tulossa ja missä olen tällä hetkellä. Tuntuu että 2017 oli hengähdystauko kaikista myrskyistä, mutta se myös tarkoitti sitä että asiat eivät edenneet mihinkään. Lepäsin vaan hetken paikallani keräämässä voimia.

Jännityksellä odotan mihin suuntaan asiat ratkeavat työelämässä, tällä hetkellä siitä ei ole minkäänlaista tietoa. Henkilökohtaisessa elämässä on ihmissuhdehaasteita ja joudun käsittelemään asioita joita olen paennut jo pitkään. Kun ne asiat muuttuvat itsestä riippumatta joka tapauksessa vaikka itse en olisi siihen yhtään valmis enkä halukas.

Processed with VSCO with m5 preset

Tuntuu samaan aikaan helpottavalta, jännittävältä, ahdistavalta ja välillä myös epätoivoiselta. Ainoa mikä tällä hetkellä on varmaa on oma sänky josta joka aamu herään ja ystävät joihin voin huonoimpina hetkinä turvautua. Ja se että heiltä saan viisaita neuvoja vaikka en niitä haluaisi kuunnella. Varmaa on myös, että kun vyyhti alkaa purkautumaan tästä saattaa tulla yksi elämäni onnellisimmista vuosista, lähtökohdat ainakin ovat oikeat. Muutosten tuulet puhaltavat niin kovaa etten meinaa pysyä pystyssä.

Processed with VSCO with m5 preset

Tämä Helsingissä vallitseva ikuinen sateinen yö saa kyllä mielen niin matalaksi että suunnittelen olevani jossain muualla helmikuussa. Ehkä tuolla missä olen noissa kuvissa.

Morning – Francis and the Lights

 

 

Kuvat: Jussi Lauren

 

10 x random

1. Olen hyvin herkkä äänille ja hajuille. Vihaan syömisen ääniä ja suurimmat inhokkini ovat radiomainokset joissa syödään (bassolla pyörii tällä hetkellä aivan kaaaamea ramenkeitto-mainos) ja purkan maiskutus avokonttorissa.

Pahoista hajuista taasen tulee välitön oksennusrefleksi, muun muassa koirien kakkojen siivoaminen tai vaippojen vaihto on välillä vähän haastavaa.

2. Olen muuten tyypillinen helsinkiläinen käytökseltäni, mutta jostain syystä kauppojen kassoilla ja asiakaspalvelutilanteissa piilevät karjalaiset hölöttäjägeenini pääsevät valloilleen. Kerron jostain syystä välillä kauheasti ylimääräistä minua palveleville myyjille, mutta onneksi hymyilyyn ja rupatteluun vastataan useimmiten samalla mitalla enkä tunne itseäni liian hölmöksi. Tänään tosin semmoinen tilanne tuli, myyjää ei niin kiinnostanut kuinka paljon olen uutta tuoksukynttilääni poltellut. Tuli heti vähän maalainen olo, vaikka ihan paljasjalkainen helsinkiläinen olenkin.

3. Eniten minulta kysytty kysymys on, mitä kädessäni olevassa tatuoinnissa lukee.

4. Toinen kysymys minkä kuulen usein, on onko ripseni omat. Eivät ole, mutta luottotekijäni Simona tekee niin järjettömän luonnollista ja hyvää jälkeä että aina kaikki eivät sitä osaa sanoa.

5. Rakastan Netflixiä ja HBOta yli kaiken. Varsinkin nyt tähän sysimustaan vuodenaikaan. Uusin suosikki on Ray Donovan HBOlta, on ihan parasta löytää uusia sarjoja jotka koukuttavat ja joissa on monta tuotantokautta katsomatta.

6. Ottaisin koiran, mutta pedanttina ja murehtivana henkilönä en sitä tässä elämäntilanteessa raaski ottaa. Huolehdin niin paljon aina kaikesta, että luultavasti en voisi poistua enää koskaan kotoa. Ja onhan se väärin pitää koiraa yksin kotona kokonaisen työpäivän verran, pitää odotella että saan jonkun jakamaan vastuuta.

7. Löysin järjettömän hyvän ja oikeasti toimivan kasvohoidon. DMK-entsyymiterapia kirkasti ja kosteutti ihoa, nosti kasvoja ylöspäin (en ymmärrä miten, mutta näin kävi) ja freesasi yleisilmettä huomattavasti. Lämmin suositus, jos teet vuodessa vain yhden hoidon niin tee tämä!

8. Ilmoittauduin opiskelijaksi marraskuun alussa, mutta en ole saanut vielä mitään aikaiseksi yhden kirjan lainaamisen lisäksi. Aloitin kyllä sen lukemisen… Vuoden lopussa on oma deadlineni tehdä ensimmäinen essee, onhan siihen vielä aikaa! Parasta etäopiskelussa kyllä on se että voi edetä ihan omassa tahdissa ja aikatulujen mukaan.

9. Oikomishoitoni on yli puolessa välissä ja hampaat ovat nyt jo ihan eri näköiset. 20 viikkoa ja saan heittää kojeet pois. Eläminen muovikalvojen kanssa on ollut helppoa ja oikomisen aloittaminen on ollut kyllä yksi elämäni parhaista päätöksistä. Ylläolevassa kuvassa voi tarkkaan katsoessa nähdä valkoiset kiinnikkeet hampaissa joihin läpinäkyvä oikomiskalvo kiinnitetään. Voin tehdä aiheesta tarkemman postauksen myöhemmin, tiedän että kiinnostuneita riittää.

10. Minusta tuli viime viikonloppuna uudestaan täti! Pieni tyttö on täydellinen ja jo nyt hyvin viisas, povaamme hänestä uutta lapsineroa. Syntymää jännitettiin (siinä vähän kesti…) kavereiden kanssa Citycenterin uudessa Sushibar & Winessa ja kun veljeltäni tuli viesti että lapsi on maailmassa tilasimme vielä extralasit kuohuvaa ja kerroimme tietysti kaikille että meille tuli vauva. Mikään onni ei voita sitä onnea kun pitkän jännityksen jälkeen saa uutisia etä kaikki on hyvin ja uusi perheenjäsen on vihdoin täällä.

Täällä juhlitaan huomenna vielä yhdet pikkujoulut ja sitten rauhoitutaan joulun viettoon. Entinen joulun välttelijä on löytänyt tänä vuonna itsestään jouluhenkilön ja olen jopa innoissani tästä ajasta, kotona palaa kuusentuoksuiset kynttilät ja alla oleva joulubiisi soi ripiitillä.

Oikein kivaa viikonloppua kaikille!

Ellie Golding – O Holy Night

XXX

E

Age ain’t nothing but a number

Olen viime aikoina joutunut miettimään paljon ikää. Sitä fyysistä numeroa, miten sillä ei ole usein mitään tekemistä ihmisen henkisen iän kanssa. Sitä kuinka paljon se numero rajoittaa, tai ainakin yrittää rajoittaa, vain siksi että yhteiskunnalla (paremman sanan puutteessa) on tiettyihin ikiin liittyviä odotuksia. Ihmisen elinikä kasvaa koko ajan. 150 vuotiaaksi elävä ihminen on jo syntynyt, tiesittekö sitä?

Olen 39-vuotias lapseton yksin asuva nainen. En keksi mitään muuta ryhmää äkkiseltään kehen kohdistettaisiin enemmän painetta olla tietyssä tilanteessa elämässä, ja voitte uskoa kuinka paljon se paine saattaa vaikuttaa omaan henkiseen hyvinvointiin, vaikka sitä kaikin keinoin koittaisi järjellä estää. Omalla kohdalla kriiseilyt on vielä jääneet suhteellisen vähälle, tuntuu että monelle muulle on enemmän ongelmallista mitä elämässäni teen kun itselleni. Tietenkin mielipiteet pääsevät joskus vaikuttamaan, jokin huolimaton kommentti siellä täällä, mutta jos jotain on sään lisäksi aivan turha murehtia, on se ikä.

Processed with VSCO with a7 preset Processed with VSCO with a7 preset

En ajatuksella yritä näyttää nuoremmalta kun olen, enkä edes tiedä miltä muu maailma tahtoisi minun näyttävän tässä iässä. Tyyliäni kuvaa helppous, mukavuus, yksinkertaisuus ja raikkaus, sillä on varmasti osuutensa siihen että usein uudet ihmiset yllättyvät numerostani. Kiitos myös parhaaseen geenipankkiin pilvien päälle!

Naisena tiedostan että joissakin asioissa minulla on erääntymispäivä, mikä muuten on aivan järjettömän epäreilua! Miehet porskuttavat menemään ilman että pitäisi miettiä fyysisiä ominaisuuksia ja niiden eräpäiviä. Luotan kuitenkin että maailmankaikkeus hoitaa ja saan kaiken mitä haluankin tämän elämän aikana. Ehkä olen sitten se 150-vuotiaaksi eläjä.

Olen maailman huonoin arvaamaan muiden ihmisten ikiä, tunnen itseni nuoremmaksi kun olen, ja siksi varmaan useat nuoremmat tuntuvat itseäni vanhemmilta. Olen tavannut 25-vuotiaita jotka ovat jossain osa-alueissa huomattavasti kypsempiä kun minä, ikä ei mielestäni liity siihen mitenkään. Kypsyyden eri alueet muodostuvat muun muassa kasvatuksesta, koulutuksesta ja siitä kuinka paljon näkee muuta maailmaa. Joku muu saattaa olla hyvin päämäärätietoinen perheen perustamisessa tai urassaan, ja toiset katselevat mitä eteen tupsahtaa. Minä katselen. Elän tunteella ja haahuilen.

Missä ikä numerona ehkä eniten näkyy on kokemus. Ja uskallanko sanoa viisaus. Elämässäni on jo ehtinyt tapahtua niin paljon että en enää katsele asioita mustavalkoisesti, en ole ehdoton ja ymmärrän kanssaeläjiä paremmin. Sitä ymmärrystä ei voi saada muuta kun elämällä ja kerryttämällä numeroitaan. Rakastan saada neuvoja ja viisaita sanoja itseäni vanhemmilta ihmisiltä, kokemuksesta kertyy se paras viisaus.

Processed with VSCO with hb2 preset

Kuvat valitsin tähän sillä perusteella että tässä on 39-vuotias minä tänään. VSCO-filtterillä ja imartelevalla edestä tulevalla luonnon valolla kylläkin, mutta kuitenkin omassa elementissäni.

Reipasta loppuviikkoa!

Masta Ace & Edo G – Little Young

E

Syypää mun hymyyn

Ehdottomasti paras asia mitä tästä blogin kirjoittamisesta on seurannut on saamani palaute. Olen saanut viestejä vanhoilta tutuilta joita en ole nähnyt aikoihin, tutustunut uusiin ihmisiin ja jopa saanut uusia hyviä ystäviä. Monella on ollut samoja ajatuksia, ja nyt vain sattumalta kirjoitin ne auki. Keskustelut jotka kirjoitusten pohjalta viriävät ovat  kultaa kalliimpia, on ihanaa kuulla että en ole ihan hakoteillä ja muutkin käyvät samoja asioita läpi. Mikään ei palkitse yhtä paljon kun kiitosviestit hyvistä vinkeistä ja tsempit joita saan.

Sain myös uuden rakkaan harrastuksen tavallaan tätä kautta. Uusi (tai ei nyt enää niin uusi) ihana ystäväni Krista ehdotti minulle joogaa. Kristan kanssa syvempi ystävyys lähti juuri keskustelusta jonkun kirjoituksen pohjalta, huomasimme että synkkaakin aika hyvin. Olin joogannut pari kertaa aikaisemmin mutta en koskaan kokenut sitä oikein omaksi jutuksi. Hengittäminen ja hidastempoisuus lähinnä ahdistivat. Nyt aika ja paikka oli kuitenkin  näköjään oikea, ja innostuin ensimmäisen kerran jälkeen palavasti. Toki ohjaajilla on oma osuutensa, on ihan makukysymys kuka viihtyy kenenkin tunnilla. Krista osasi vinkata hyvät tunnit ja nyt olen käynyt joogaamassa lähinnä aamuisin pari kertaa viikossa.

Parasta uudessa harrastuksessani on se, että kehitystä tapahtuu kokoajan, olen vielä niin alkutekijöissä että notkistuminen tapahtuu silmissä. Joogatunnit ovat täydellinen pysähdys, ajatukset keskittyvät pelkästään omaan kehoon ja hengitykseen, mitään muuta ei pysty eikä kannatakkaan ajatella. Vertasin sitä lumilautailuun, toisessakaan rakkaassa harrastuksessani ei oikein muuta ajatella kun sitä mihin lauta koskee seuraavaksi. Täydellistä hetkessä elämistä.

Jooga saa olon kevyeksi ja suupielet korviin. Välillä olen miettinyt mitä ihmettä teen kun herään kuudelta vapaaehtoisesti aamutunnille, mutta en kertaakaan enää tunnin aikana tai sen jälkeen. Joogaava Ellu on ketterämpi, notkeampi ja iloisempi!

Birdy, RHODES – Let It All Go

XXX

E