COLOR THERAPY

Vaikka kirkasvalolamppu auttaakin väsymykseen, meni meikäläisellä ihan täysin kuppi nurin ulkona vallitsevan harmauden kanssa. Eksyin harmaannuksissani katselemaan reissukuvia ja olisin melkein tarvinnut aurinkolasit niitä katsellessa, niin kovaa loisti värien kirkkaus niistä kontrastina tähän hetkeen.

Instagramissa asiasta valittamisesta sain inspiraation jakaa värejä myös tänne, toivottavasti värit Balilta, Italiasta ja Ausseista virkistäisi vähän muidenkin kaamosaivoja. Maksimaalisen terapian saamiseksi suosittelen katsomaan näitä isolta ruudulta (tai isommalta kun kännykän), toimii itselläni aika hyvin. Antaa toivoa että maailmassa on vielä väriä!

Voimia loppuviikon taapertamiseen, lauantaina näyttäisi sääennusteiden perusteella olevan vähän valoa tiedossa!

XXX

Mainokset

Ikävä

1120a951-1604-4c31-baa2-f16f01160d2a

Välillä tuntuu että on hulluutta matkustaa kun aina jätän palan sydämestäni eri paikkoihin. Sitten taas ymmärtää, että ikävä on aika kaunis tunne, se haikeus, ja se että jotkut kuvat saavat sydämen pamppailemaan nopeammin.

Tällä hetkellä on niin kova ikävä Canggu Bona Kubua ja sen huonetta numero 137, että rintaa puristaa. Huone on reunimmainen riisipeltonäkymällä, kukaan ei kulkenut siitä ohi ja sai olla ylhäisessä rauhassa ilman että altaalla olijat pääsevät tiirailemaan huoneeseen.

Ilmastointi hurisi viilentäen aina kun astuin sisään, ulos astuessa vastaan otti ihana lämmin kostea kuumuus joka ei hellittänyt edes auringon laskiessa. Kuinka kova ikävä on niitä aamuja kun hyppäsin suihkunraikkaana (sen sekunnin) skootterin selkään ja ajelin sinne mikä sinä päivänä veti puoleensa. Niitä päiviä kun makoilin poolilla ennen keskipäivän kestämätöntä kuumuutta ja luin kirjan toisensa perään.

img_2819-1

Bona Kubun henkilökunta on erityisen ihanaa, aina hymyilevät kasvot ja pehmeä iso sänky pedattuna joka päivä valmiiksi. Respan Wayanin Miss Elina huutelut monta kertaa päivässä. Miss Elina how are youuuuu! Olisin voinut pyytää varmaan mitä tahansa ja se olisi järjestynyt. Tapasin myös Wayanin perhettä ja olisin varmaan päässyt heidän kotiinsa kylään jos olisin ollut vielä vähän pidempään. 🙂

Niinä iltoina kun olin paikalla auringon laskun aikaan juoksin alas ottamaan kuvia aidan rakojen läpi riisipellolle. Eräs ilta eräs miespuolinen työntekijä (miksi en tiedä nimeä!) kysyi haluanko lähteä pellolle kävelemään ja avasi aidassa olevan portin vapauteen. Myös parvekkeelta näkemäni tie pellon keskellä jota en ollut aikaisempina kertoina huomannut kiinnosti. Mies lähti hakemaan minulle tikkaita mutta olin jo ehtinyt alas kun hän palasi.

Tämä pieni reissu jää varmasti ikuisesti mieleeni, seikkailin itsekseni pellon yli (josta jälkikäteen kuulin että se saattaa kuhista käärmeitä) auringon laskiessa ja munkkien laulaessa jossain lähellä ja lähdin tutkimaan minne salaperäinen tie johtaa. Palatessani oli ehtinyt tulla jo pimeää ja keinottelin itseni kännykän fikkarin avulla pellon läpi, tikkaat olivat odottamassa avoimen portin edessä. Kipusin takaisin pihalle ja olin hyppäämässä skootterin selkään hakemaan ruokaa kun tämä samainen miekkonen ajoi pihaan, hän  oli lähtenyt etsimään minua toista kautta. Pyytelin kovasti anteeksi aiheuttamaani huolta, ei ilmeisesti ole kovin luvallista päästää vieraita sekoilemaan pellolle pimeässä. Anteeksi vielä kerran sinä iloinen mukava herra! Pari videota retkestä muuten löytyy Instagramini kohokohdista.

facetune_22-03-2018-10-02-12

Jos matkasi suuntaa Cangguun ja kaipaat majoitusta hyvällä hintalaatusuhteella, suosittelen Bona Kubua lämpimästi. Olen majoittunut täällä nyt yhteensä kolme kertaa, ja tämä viimeinen kerta vei sydämeni kokonaan. Olo oli turvallinen ja huoleton. Ja jos mahdollista, koita saada huone numero 137. 🙂

abe1bd52-c57e-407a-862f-6fca9ac2d1df

Vähän helpotti tätä ikävää kun sain purettua sitä tekstiksi, seuraavat ikävöinnin aiheet ovat Lembonganin auringonlaskut ja Ceninganin aamut.

XXXX

Good trip

facetune_25-02-2018-17-16-29

Muutama aamu vielä reissua jäljellä, ja vihdoin sain sen olon mitä olin ehkä alitajuisesti tullut hakemaan. Olosuhteet matkan alkuun ovat melkeinpä samat, mutta mieli tuntuu olevan aivan eri planeetalla missä se oli pari viikkoa sitten. Maailmankuva on taas muuttunut vaikka itse maailma ei.

Kun tulin Cangguun olin aika surullinen ja ahdistunut. Edellisen reissun haamut kulkivat matkassa monta päivää, ja vaikka koitin iloita kaikesta ympärillä olevasta muistot tekivät liian kipeää. Tuntui että reissasin kummitusten kanssa enkä saanut niitä millään karistettua. On todella jännä tunne tuntea istuvansa jonkun kanssa paikassa jossa viimeksi yhdessä istuttiin vaikka hän on tuhansien kilometrien päässä. Tuntuu että Balilla kaikki muistot voimistuvat miljoonakertaisiksi ja se johtuu varmasti kaikista tuoksuista ja väreistä. Aistimuisti on voimakas.

126b1877-b3f5-4a38-9d3b-f998b10b8a84

Australian pyrähdys oli suuri helpotus ja sen jälkeen vielä saariseikkailu sai mielen uusille radoille. Tällä kertaa tänne oli todella ihana tulla, vanha hyvä majoituspaikka tuntuu todella kivalta ja kotoisalta (ja puhtaalta!) maaseuturetken jälkeen. Täällä on iloinen herra Wayan respassa ja maailman mukavin sänky jossa nukun kun tukki. Sain myös käyttööni skootterin joka kulkee kun unelma, se teki tänään hyvin onnelliseksi. I love my Scoopy!

Tämä reissu onkin hyvä muistutus itselle jatkoa varten, jos elämä tuntuu umpisumuiselta on hyvä ottaa kunnon välimatka ja iso harppaus hetkeksi sivuun. Se auttaa ihan aina. Muistot haalistuvat ajan kanssa sitä nopeammin mitä enemmän asioita tekee. Olen luonut uusia muistoja, ja ihminen on rakennettu niin onnekkaasti että vanhat tekevät niille tilaa ja ne pienenevät ajan myötä pikkiriikkisiksi.

facetune_25-02-2018-17-22-51

Ystäväni lupasi minulle että loppureissu tulee olemaan erilainen, ja niinhän siinä kävi. Olen tehnyt tästä paikasta omani, ja olen iloinen että juuri tämän matkan tein. Kummituksia näkee vähemmän ja nyt uskallan palata joskus uudestaan.

Nyt nautin jokaisesta jäljellä olevasta aamusta täällä ihanassa lämmössä ja palaan iloisena ja levänneenä pakkas-Helsinkiin. Kaikkia ihmisiäni on jo kova ikävä, ja uutta sohvaa myös!

9630b96b-f5ab-4158-9f94-21464f86e4d0

Jos sinulla on mahdollisuus matkustaa niin lähde aina. Se on sääntö. Aina.

0a192cf4-86fb-4afb-93e8-ef46d0e28cfc

Ihanaa sunnuntaita!

XXXX

Island vibes

img_2172

Täällä on niin kaunista. Nusa Lembonganin ja Ceninganin luonto on jotain järjettömän ihanaa. Vesi on kirkkaan turkoosi ja saaria on täydellistä mopoilla ympäri ja ihmetellä niiden vehreyttä.

On ollut tosi hyvä olla. Aamut ovat suosikkejani kun tiet ovat vielä tyhjiä ja ihmiset virkeitä ja iloisia. Paikalliset naiset vievät porttien eteen uhrilahjoja, Canang sareja, joiden tuoksua rakastan yli kaiken. Niillä halutaan tuoda positiivista energiaa ja viedä pois negatiivista, sekä varmistaa, että demonit ja pahat henget pysyisivät pois. Sopii minulle!

img_2149

img_1955

Hiljaisilla maalaisteillä joutuu väistelemään lähinnä tien yli kirmaavia kanoja ja helteessä nukkuvia koiria.

Rakastan sitä että eteen voi tulla mitä vaan, eräänä aamuna ajeli mies skootterilla vastaan kukko sylissään. 😀 Näky oli niin hauska! Joku saisi kertoa näistä kukoista mulle lisää, niitä ainakin huolletaan kovasti täällä. Lembongan kukot google-haku ei tuottanut tulosta.

img_2145

img_2174-1

Olen pannut merkille että täällä paikalliset tuntuvat varakkaammilta Baliin verrattuna. Lapsia on silmiinpistävän paljon ja he ajelevat omilla skoottereillaan koulupuvuissaan mikä onkin sitten aika huvittava näky, pieni lapsi ison pyörän selässä. Kypäriä ei ole kenelläkään paikallisella. Mietin missä iässä lapsi oman moponsa täällä saa, näyttäisi ehkä olevan 7-vuotiaana?

img_2143

img_2147

img_2148

img_1750

Saarikaksikosta suosikkini on Ceningan näkymiensä ja rauhallisuuden takia. Ceninganille ja Lembonganin lounaisosaan kulkee reitti erittäin jyrkkiä mäkiä ylös, alastulossa ihan pikkasen jännitti skootterin jarrujen toimivuus. Aika paljonkin jännitti.

img_2134

img_2138

img_2136

Olo on inspiroitunut ja tekee mieli kuvata koko ajan ja ihan kaikkea. Tekisi mieli köyttää GoPro päähän jotta kaikki näkisitte saman minkä minä. Instagamin story on ollut ihan kiitettävän tukotettu reissufiiliksistä, en vaan malta olla jakamatta niitä.

Ehkä nämä kuvat kertovat vähän saarien fiiliksestä.

Ihanaa lauantaita! ❤

Parhaat putelit aurinkoon

ac1ab8de-58b7-43ae-991c-e0075c5ebcacMikään ei ole vapauttavampaa kun se että saan hihhuloida täällä viikkokaupalla ilman meikkiä, enkä yksinkertaisesti pysty tekemään hiuksilleni mitään. Tukkani räjähtää kikkuralle heti koneen laskeuduttua kosteaan ilmastoon ja alkaa siitä elämään täysin omaa elämäänsä johon minä en voi puuttua millään tavalla. Kunhan saan sen pois naamalta se riittää.

Vaikka meikata täällä ei jaksa, on muuten ihonhoito ihan yhtä tärkeää kun kotona pakkasessa. Aika paljon helpommalla tosin pääsee, iho voi kosteudessa luonnostaan todella hyvin. Lähinnä kyse on suojauksesta.

f26d01ba-cb2f-44eb-b944-6443127bf6e2

Luottotuotteeni täällä ovat olleet Originsin GinZing Energy Boosting Tited Moisturizer, spf 40, Cliniquen Even Better dark spot defense, spf 50 ja vanha kunnon Lumenen Glow Boost.

Origins tasoittaa ihon väriä, mutta tuo suojekerroin 40 ei riitä itselleni millään. Kuulun niihin onnettomiin jotka saavat auringossa helposti tummia läiskiä kasvoihin, ja siksi olen todella tarkka sen suojaamisesta. Tässä tulee Cliniquen Even Better apuun. Naama hikoaa täällä jatkuvasti joten sitä saa myös lisätä aika monta kertaa päivässä. Tuote on onneksi hyvin riittoisa ja sitä tarvitsee vain paikallisesti.

Millään en pysty tämmöisellä reissulla estämään pigmenttihäiriöitä kokonaan, mutta olen huomannut että nykyisin ne haalistuvat hyvin nopeasti rusketuksen mukana. Aikaisemmin mainostamani entsyymiterapia auttaa muuten myös näihin!

Illalla iho tarvitsee auringon jälkeen hoivaa ja olen täällä käyttänyt Lumene Glow Boost -essenceä tauon jälkeen. Vieläkin olen todella vaikuttunut tehosta, tuntuu että kasvojen väri tasoittuu jo pelkästään tällä.

9c5f76c5-121b-4e54-b2df-edf560e492ce

c8c4dcae-f24a-493e-a2fd-9bbd2854165e

Muualla käytän aina vähintään suojakerrointa 30, ja herkästi palaviin paikkoihin käytössäni on ihan huippu Garnierin suihkutettava spf 50 aurinkosuoja. Se on niin hyvä että edes dekoltee ei ole täällä kärähtänyt kun se ainoan kerran vähän Perthissä kun jätin tämän suihkuttamatta.

86b3fe21-2e0c-41f3-ad5a-6856c52ff095

Tällä hetkellä olen Nusa Lembonganilla. Saari on niiiin kaunis ja olen aivan onnessani mopoillut sitä ympäri leppoisasti ilman ruuhkia, rakastan tutkia uusia paikkoja ja sitä olen saanut nyt tehdä oikein kunnolla. Pieni rasitusvamma tuli jo kaasukädelle, vuokraamani skootteri ei ole aivan uusimmasta päästä. 😀 Skootterointi (ainakin täällä) on itselleni vähän sama kun jooga tai lautailu, ajatukset ovat aina juuri siinä hetkessä.

Hyvää loppuviikkoa kaikille! Meikä kipuaa nyt alas täältä bugalowin parvekkeelta ihmettelemään auringonlaskua rannalle.

Amazing Oz

Processed with VSCO with f2 preset

Olipa jännää! Hitto mikä tunne on tulla täysin uuteen ympäristöön jossa jää ihmettelemään jokaista puuta ja kukkaa, eläimistä puhumattakaan. Australia on jotain ihan omaansa, ei riitä sanat nyt tällä pikaisella lentokenttäpäivityksellä käsittelemään kaikkea. Tässä muutamia havaintoja joita tein:

Kengurut ihmettelevät sinua yhtä paljon kun sinä niitä. Takaisin tuijotus -peli on kovaa.

Vuohelta kuulostavia mustia lintuja on joka paikassa ja niiden ääni nauratti joka kerta yhtä paljon. Se ääni ei vaan kuulu linnulle!

Aussit käyttävät paljon hattuja ja vaellusbootseja.

Aurinko paistaa älyttömän kirkkaasti, mutta ilma ei silti ole (Perthissä) raikkaan tuulen takia tukahduttava. +30 oli ihan normaali lämpötila, kuulemma viileä kesä kyseessä kun mittari ei ole yltänyt kertaakaan 40 asteeseen. En ihmettele ollenkaan korkeita melanoomatilastoja, niitä varten on onneksi televisiossa jatkuvia tietoiskuja.

Aussit ainakaan täällä lännessä eivät ole mitenkään erityisen ystävällisiä. Jopa jonkinlainen shokki kun on tottunut näkemään aurinkoisissa ympäristöissä paljon hymyileviä ihmisiä.

Puita on joka lähtöön palmuista väärinpäin neulasiaan kasvattaviin havupuihin.

Ruoka on mielettömän hyvää ja suomalaisittain halpaa. Kahvila- ja ravintolakulttuuri on ihan eri tasolla täällä, superkivoja paikkoja on joka kulmassa.

Ihmiset ovat supertyylikkäitä. Ihania lookkeja tuli vastaan kaduilla joka päivä.

Processed with VSCO with f2 preset

Processed with VSCO with f2 preset

Processed with VSCO with f2 preset

Processed with VSCO with hb1 preset

Processed with VSCO with f2 preset

Processed with VSCO with f2 preset

Processed with VSCO with a7 preset

Processed with VSCO with f2 preset

Processed with VSCO with f2 preset

Tiivistettynä: Ihana upea maa jossa riittäisi tutkittavaa varmasti loppuelämäksi. Kiitos maailman paras hostini Krisse joka vei parhaisiin paikkoihin ja jaksoi kertoa juttuja Australia-ummikolle. Ja seisoi paikallaan kuvia varten kun käskin.

Kirjoittelen tätä Perthin kentältä matkalla takaisin Denpasariin. Outo tunne mennä takaisin, viikossa ehtii tapahtua niin paljon ja pää on täynnä uusia asioita. Ehdottomasti muuten kannattaa tehdä pidemmällä Balin reissulla visiitti Perthiin, lento kestää vain 3,5 tuntia ja maksoin niistä 150€. Ihan uusi maailma pienellä vaivalla ja rahalla.

Siellä on kuulemma kylmä? Lämmittelen vielä 10 päivää ja lennähdän sitten takaisin ihanaan kevättalveen, ihan vähän on jo koti-ikävä.

Kuullaan pian!

Flying

Processed with VSCO with f2 preset

Kirjoitan tätä silmät ristissä aamukuudelta odotellen lähtöä lentokentälle, kun sä luet tätä olen ehkä jo yläilmoissa matkalla kohti uusia seikkailuja. Tammikuu meni mind&body -teemalla ja nyt helmikuussa on spiritin vuoro. Mieletön alku tälle vuodelle, tiedän olevani erittäin etuoikeutettu kun olen saanut keskittyä vain itseeni ja voin jatkaa vielä hetken samalla kaavalla.

Talvinen Helsinki tuntuu tällä hetkellä erittäin hyvältä, mutta kun on mahdollisuus lähteä tuntuisi typerältä jäädä samoille kulmille pyörimään. Tuntuu että jos jäisin tänne toistaisin tammikuun uudelleen. Lennähdän ensin Balille ja vietän muutaman päivän Canggussa josta matka jatkuu ihanan ystäväni Krissen luokse Australiaan Perthiin.  Australiasta palaan pitstopille Balille josta jatkan Nusa Lembonganille ja loppureissu onkin auki, menen sinne mikä tuntuu hyvältä. Paluu on maaliskuun alussa joten joku loppupäivä tälle riemulle on.

Tiedossa on siis vanhoja hyväksi todettuja onnenpaikkoja ja täysin uusia elämyksiä. Jännä nähdä minkälaisen kokemussäkin kanssa tämä neito reissuiltaan palaa.

Processed with VSCO with f2 preset

Päivittelen aika varmasti reissun päältä, mutta jos ei kuulu niin wish me luck! Ihania talvipäiviä tänne, toivotaan että niitä riittää vielä maaliskuulle.

BØRNS, Lana Del Rey – God Save Our Young Blood

XXX

E