Ikävä

1120a951-1604-4c31-baa2-f16f01160d2a

Välillä tuntuu että on hulluutta matkustaa kun aina jätän palan sydämestäni eri paikkoihin. Sitten taas ymmärtää, että ikävä on aika kaunis tunne, se haikeus, ja se että jotkut kuvat saavat sydämen pamppailemaan nopeammin.

Tällä hetkellä on niin kova ikävä Canggu Bona Kubua ja sen huonetta numero 137, että rintaa puristaa. Huone on reunimmainen riisipeltonäkymällä, kukaan ei kulkenut siitä ohi ja sai olla ylhäisessä rauhassa ilman että altaalla olijat pääsevät tiirailemaan huoneeseen.

Ilmastointi hurisi viilentäen aina kun astuin sisään, ulos astuessa vastaan otti ihana lämmin kostea kuumuus joka ei hellittänyt edes auringon laskiessa. Kuinka kova ikävä on niitä aamuja kun hyppäsin suihkunraikkaana (sen sekunnin) skootterin selkään ja ajelin sinne mikä sinä päivänä veti puoleensa. Niitä päiviä kun makoilin poolilla ennen keskipäivän kestämätöntä kuumuutta ja luin kirjan toisensa perään.

img_2819-1

Bona Kubun henkilökunta on erityisen ihanaa, aina hymyilevät kasvot ja pehmeä iso sänky pedattuna joka päivä valmiiksi. Respan Wayanin Miss Elina huutelut monta kertaa päivässä. Miss Elina how are youuuuu! Olisin voinut pyytää varmaan mitä tahansa ja se olisi järjestynyt. Tapasin myös Wayanin perhettä ja olisin varmaan päässyt heidän kotiinsa kylään jos olisin ollut vielä vähän pidempään. 🙂

Niinä iltoina kun olin paikalla auringon laskun aikaan juoksin alas ottamaan kuvia aidan rakojen läpi riisipellolle. Eräs ilta eräs miespuolinen työntekijä (miksi en tiedä nimeä!) kysyi haluanko lähteä pellolle kävelemään ja avasi aidassa olevan portin vapauteen. Myös parvekkeelta näkemäni tie pellon keskellä jota en ollut aikaisempina kertoina huomannut kiinnosti. Mies lähti hakemaan minulle tikkaita mutta olin jo ehtinyt alas kun hän palasi.

Tämä pieni reissu jää varmasti ikuisesti mieleeni, seikkailin itsekseni pellon yli (josta jälkikäteen kuulin että se saattaa kuhista käärmeitä) auringon laskiessa ja munkkien laulaessa jossain lähellä ja lähdin tutkimaan minne salaperäinen tie johtaa. Palatessani oli ehtinyt tulla jo pimeää ja keinottelin itseni kännykän fikkarin avulla pellon läpi, tikkaat olivat odottamassa avoimen portin edessä. Kipusin takaisin pihalle ja olin hyppäämässä skootterin selkään hakemaan ruokaa kun tämä samainen miekkonen ajoi pihaan, hän  oli lähtenyt etsimään minua toista kautta. Pyytelin kovasti anteeksi aiheuttamaani huolta, ei ilmeisesti ole kovin luvallista päästää vieraita sekoilemaan pellolle pimeässä. Anteeksi vielä kerran sinä iloinen mukava herra! Pari videota retkestä muuten löytyy Instagramini kohokohdista.

facetune_22-03-2018-10-02-12

Jos matkasi suuntaa Cangguun ja kaipaat majoitusta hyvällä hintalaatusuhteella, suosittelen Bona Kubua lämpimästi. Olen majoittunut täällä nyt yhteensä kolme kertaa, ja tämä viimeinen kerta vei sydämeni kokonaan. Olo oli turvallinen ja huoleton. Ja jos mahdollista, koita saada huone numero 137. 🙂

abe1bd52-c57e-407a-862f-6fca9ac2d1df

Vähän helpotti tätä ikävää kun sain purettua sitä tekstiksi, seuraavat ikävöinnin aiheet ovat Lembonganin auringonlaskut ja Ceninganin aamut.

XXXX

Good trip

facetune_25-02-2018-17-16-29

Muutama aamu vielä reissua jäljellä, ja vihdoin sain sen olon mitä olin ehkä alitajuisesti tullut hakemaan. Olosuhteet matkan alkuun ovat melkeinpä samat, mutta mieli tuntuu olevan aivan eri planeetalla missä se oli pari viikkoa sitten. Maailmankuva on taas muuttunut vaikka itse maailma ei.

Kun tulin Cangguun olin aika surullinen ja ahdistunut. Edellisen reissun haamut kulkivat matkassa monta päivää, ja vaikka koitin iloita kaikesta ympärillä olevasta muistot tekivät liian kipeää. Tuntui että reissasin kummitusten kanssa enkä saanut niitä millään karistettua. On todella jännä tunne tuntea istuvansa jonkun kanssa paikassa jossa viimeksi yhdessä istuttiin vaikka hän on tuhansien kilometrien päässä. Tuntuu että Balilla kaikki muistot voimistuvat miljoonakertaisiksi ja se johtuu varmasti kaikista tuoksuista ja väreistä. Aistimuisti on voimakas.

126b1877-b3f5-4a38-9d3b-f998b10b8a84

Australian pyrähdys oli suuri helpotus ja sen jälkeen vielä saariseikkailu sai mielen uusille radoille. Tällä kertaa tänne oli todella ihana tulla, vanha hyvä majoituspaikka tuntuu todella kivalta ja kotoisalta (ja puhtaalta!) maaseuturetken jälkeen. Täällä on iloinen herra Wayan respassa ja maailman mukavin sänky jossa nukun kun tukki. Sain myös käyttööni skootterin joka kulkee kun unelma, se teki tänään hyvin onnelliseksi. I love my Scoopy!

Tämä reissu onkin hyvä muistutus itselle jatkoa varten, jos elämä tuntuu umpisumuiselta on hyvä ottaa kunnon välimatka ja iso harppaus hetkeksi sivuun. Se auttaa ihan aina. Muistot haalistuvat ajan kanssa sitä nopeammin mitä enemmän asioita tekee. Olen luonut uusia muistoja, ja ihminen on rakennettu niin onnekkaasti että vanhat tekevät niille tilaa ja ne pienenevät ajan myötä pikkiriikkisiksi.

facetune_25-02-2018-17-22-51

Ystäväni lupasi minulle että loppureissu tulee olemaan erilainen, ja niinhän siinä kävi. Olen tehnyt tästä paikasta omani, ja olen iloinen että juuri tämän matkan tein. Kummituksia näkee vähemmän ja nyt uskallan palata joskus uudestaan.

Nyt nautin jokaisesta jäljellä olevasta aamusta täällä ihanassa lämmössä ja palaan iloisena ja levänneenä pakkas-Helsinkiin. Kaikkia ihmisiäni on jo kova ikävä, ja uutta sohvaa myös!

9630b96b-f5ab-4158-9f94-21464f86e4d0

Jos sinulla on mahdollisuus matkustaa niin lähde aina. Se on sääntö. Aina.

0a192cf4-86fb-4afb-93e8-ef46d0e28cfc

Ihanaa sunnuntaita!

XXXX

Flying

Processed with VSCO with f2 preset

Kirjoitan tätä silmät ristissä aamukuudelta odotellen lähtöä lentokentälle, kun sä luet tätä olen ehkä jo yläilmoissa matkalla kohti uusia seikkailuja. Tammikuu meni mind&body -teemalla ja nyt helmikuussa on spiritin vuoro. Mieletön alku tälle vuodelle, tiedän olevani erittäin etuoikeutettu kun olen saanut keskittyä vain itseeni ja voin jatkaa vielä hetken samalla kaavalla.

Talvinen Helsinki tuntuu tällä hetkellä erittäin hyvältä, mutta kun on mahdollisuus lähteä tuntuisi typerältä jäädä samoille kulmille pyörimään. Tuntuu että jos jäisin tänne toistaisin tammikuun uudelleen. Lennähdän ensin Balille ja vietän muutaman päivän Canggussa josta matka jatkuu ihanan ystäväni Krissen luokse Australiaan Perthiin.  Australiasta palaan pitstopille Balille josta jatkan Nusa Lembonganille ja loppureissu onkin auki, menen sinne mikä tuntuu hyvältä. Paluu on maaliskuun alussa joten joku loppupäivä tälle riemulle on.

Tiedossa on siis vanhoja hyväksi todettuja onnenpaikkoja ja täysin uusia elämyksiä. Jännä nähdä minkälaisen kokemussäkin kanssa tämä neito reissuiltaan palaa.

Processed with VSCO with f2 preset

Päivittelen aika varmasti reissun päältä, mutta jos ei kuulu niin wish me luck! Ihania talvipäiviä tänne, toivotaan että niitä riittää vielä maaliskuulle.

BØRNS, Lana Del Rey – God Save Our Young Blood

XXX

E

Canggu tips

Processed with VSCO with f2 preset

Vinkkejä Balille ja Cangguun on varmasti jo olemassa tarpeeksi, mutta ajattelin että ei siitä haittaakaan ole jos kerron omat suosikkini reissusta. Balin turismi kasvaa kokoajan räjähdysmäisesti ja kohteisiin rakennetaan jatkuvalla syötöllä lisää. Varsinkin Canggu on kuulemani mukaan parissa vuodessa kasvanut hyvin paljon, ja se Bali jossa kävin kuusi vuotta sitten oli aika erilainen. Tuoreista vinkeistä saattaa olla siis hyötyä.

Asuin Canggussa yhteensä neljä viikkoa, ensimmäisen viikon yhdessä majoituksessa ja loput kolme toisessa. Molemmat oli buukattu Airbnb:n kautta, monet paikalliset majoittajat ovat siellä ja homma toimii hienosti. Canggu on kompakti, monta hyvää rantaa ja paljon hyviä kahviloita ja ravintoloita lähietäisyydellä. Mopo on ehdottomasti paras kulkuväline, opettelin ajamisen siellä ja alun epävarmuuden ja pienen jännittämisen jälkeen sillä ajelu oli lempipuuhaani. Liikenne on kaoottinen ja sääntöjä ei hirveästi ole, mutta siihen totuttua ajo on mielestäni kovin helppoa. Pidemmät matkat pääsin kyllä kyydissä, moottoritiet ovat vähän hurjia mopolla ja onhan se ekologisempaakin jakaa välillä pyörä.

Photo 01-10-2017, 8.42.18 (1)

Processed with VSCO with f2 preset

Kahvit ja aamiaiset:

Crate – seurueemme ehdoton suosikki, kiva moderni miljöö kattavalla listalla ja ihanalla iloisella henkilökunnalla. Joskus saattoi jäädä joku kahvi tulematta ajallaan, mutta koskaan ei jääty ilman.

Batelnut Cafe – isot aamiaiset ja ihana majamainen yläkerta, kannatti mennä ajoissa jotta sai hyvän paikan, myöhemmin aika tukossa.

Sunny Cafe – vanhan Canggun puolella oleva retrosti sisustettu kahvila, superhyvä kahvi.

(The Shady Shack) – ensimmäinen majoitukseni oli ihan Shady Shackin vieressä ja se oli ensimmäinen suosikkini, mutta tätä suosittelen ensimmäisen ruokamyrkytykseni jälkeen varauksella. 🙂 En edes pysty laittamaan kuvia annoksista sieltä, vatsaa vääntää ajatuskin liikaa. Sitä ennen oli kyllä hyvä!

Photo 10-10-2017, 5.15.18

Crate

Sunny Cafe

Dinner:

Ithaka Warung – jonoa oli aina illallisaikaan, mutta onnistuimme muutaman kerran livahtamaan sisälle. Täältäkin kyllä tuli seurueemme yksi Bali belly, mutta silti ehdottomasti parhaat ruuat. Ei kannata syödä niitä ituja!

Osteria – ihana pizzeria oikoteiden välissä, kävin täällä kolme kertaa. Hyvä treffipaikka.

La Mexicana – reissun isoimmat ähkyt. Oikein hyvä Meksikolainen.

The Lawn

Baarit:

Old Man’s – illasta riippuen kiva ihmistentapaamispaikka. Vääränä iltana ja väärään kellonaikaan virhe, mutta ainakin keskiviikon beerbong-turnaus on tosi hauskaa viihdettä. Eli tänne keskiviikkona alkuillasta.

Sand Bar – baarit sulkeutuvat aikaisin, jos fiilis on vielä katossa niin kannattaa suunnata Echo beachille Sand Bariin jatkoille. Tanssilattia hiekalla on aika ihana aaltojen pauhatessa taustalla.

The Lawn – Lawnissa voi myös syödä, mutta me päädyimme tänne ainoastaan drinkeille pariin kertaan. Räppiä ja rantapetejä nurmikolla, superkiva ja tyylikäs paikka. Parhaat bileet perjantaisin.

La Brisa Bali – upea rantabaari Echolla, ravintola on aika iso, sisemmällä on salainen puutarha riippukeinuineen ja rannan puolelta hieno näkymä aaltoihin. Ihana sisustus!

Processed with VSCO with f2 preset

Old Man's

Rannat:

Echo beach – chillailuun, makailuun ja uimiseen.

Batu Bolong – surffit ja auringonlaskubisset, rantabaarissa happyhour ennen kuutta ja 3 Balihaita 50 000 rupialla. Sinne juostiin muutaman kerran minuuttia vaille. 🙂

Old Man’s – surffit ja uiminen, täällä tosin aalto vei bikinien yläosani, varovasti niiden aaltojen kanssa!

Pantai Berawa – superkiva chill ranta. Päivähengailut ja auringonlasku-Bintangit.

Pantai Berawa / Jussi Lauren photo

Echo Beach

Hieronta & manikyyri & pedikyyri

Chillax – kävimme muutamassa hierontapaikassa ja Chillax osoittautui kivoimmaksi, hintalaatusuhde oli hyvä. Chillaxeja löytyy Canggusta kaksi. Hieronnat yhdessä on ihan parhaita! 🙂

Tässä oli vain pieni osa ihanista paikoista, aika ei mitenkään riittänyt jokaiseen, ja usein tuttu ja hyväksi todettu vei nälässä tai kiireessä voiton. Voin suositella Canggua majapaikkana Balin lomailijalle lämpimästi, sijainti on helppo. Teimme päiväretkiä etelään Uluwatuun ja pohjoiseen vuorille, alle kaksi tuntia mopolla suuntaansa. Vielä kerran: älyttömän hieno reissu. Elämäni paras. Juttelin useita kertoja Balille matkanneen ystäväni kanssa ja jokin taika siinä paikassa vaan on, siellä on niin hyvä olla.

Koitan tässä pikkuhiljaa irrottautua lomahuumasta ja saada arjen kotona rullaamaan, vähän vaikeaa se on ollut mutta onneksi tänään paistoi aurinko ja aamujooga toi tarvittavan energiaa päivään. Kyllä tää tästä taas lähtee.

Mukavaa viikkoa sulle joka tämän luit!

XXX

E

 

 

(Rantakylttikuva ja kuvat minusta: Jussi Lauren)

Bali

Photo 13-10-2017, 16.23.08

Kuinka hieno reissu! Kuukausi Balilla ja nautin jokaikisestä hetkestä. Olin niin kiitollinen jokaisesta uudesta aamusta, lämmöstä ja kosteudesta iholla, väreistä ja tuoksuista, huolettomuudesta ja vapaudesta.

Eilen Helsinki-Vantaalle laskeutui reissussa rähjääntynyt mutta hyvin iloinen ja onnellinen Ellu. Minä tämän tein, minä ostin ne lentoliput ja sain aikaiseksi yhden elämäni onnellisimmista kuukausista.

Se onni jatkuu tänne räntään asti, kaikki kotona tuntuu superluksukselta, puhdas vesi hanasta ja kaikki ne purkit ja putelit mitkä jätin pois matkasta. Kuinka vähällä sitä pärjääkin, ja vielä ihan loistavasti. 🙂 Tänään piti opetella uudestaan pukemaan vaatteet päälle ja meikkaamaan, täydellisellä lomalla ei näitä taitoja tarvitse. Pimeys ei (vielä) haittaa, sisällä paistaa niin voimakas aurinko.

Palaan tähän reissuun vielä varmaan parin postauksen verran, tässä nyt ensi alkuun fiilistelyjä matkan varrelta.

Photo 06-10-2017, 13.14.48

Photo 12-10-2017, 8.08.23

Photo 12-10-2017, 18.05.39

Photo 12-10-2017, 13.00.39

Photo 06-10-2017, 5.37.39

Photo 13-10-2017, 8.46.05

Processed with VSCO with f2 preset

Photo 14-10-2017, 7.33.34

Photo 21-10-2017, 8.32.34

Photo 14-10-2017, 8.32.15

Photo 23-10-2017, 4.12.59

 

Photo 15-10-2017, 6.19.17

Photo 18-10-2017, 4.01.17

Photo 17-10-2017, 9.31.52

Processed with VSCO with f2 preset

Photo 16-10-2017, 12.52.59

Processed with VSCO with f2 preset

Processed with VSCO with f2 preset

Processed with VSCO with f2 preset

Photo 21-10-2017, 5.46.01

Biisi suoraan Sanbarin hiekkarantatanssilattialta:

The Black Eyed Peas – Where Is The Love

Ihanaa viikonloppua jokaiselle, ja jos räntä alkaa masentaa mun lähelle kannattaa tulla, koitan hieroa tätä Bali-iloa muihinkin!

XXX

E