Vuoden parhaat hetket

Vuodenvaihde on ihan nurkan takana, ja luonnollisesti tässä vaiheessa oma mieli alkaa kertaamaan kulunutta vuotta. Sosiaalinen media myös vähän pakottaa kertaukseen, joka tuutista tulee flashbackeja ja vuoden parhaat -kollaaseja.

En pane kertausta pahakseni, on ihan hyvä pitää henkinen tilinpäätös kuluneesta vuodesta ja ehkä myös järjestää päässään pieni kehityskeskustelu itsensä kanssa.

Oma vuoteni sisälsi poikkeuksellisen paljon muutoksia ja suuria oivalluksia. 2018 ei alkanut ihan parhaalla mahdollisella tavalla, oikeastaan hyvinkin kurjissa tunnelmissa, mutta tästä syystä päätinkin tammikuussa ensimmäistä kertaa kunnolla ottaa itseäni niskasta kiinni ja hoitaa ne asiat kuntoon elämässäni joihin itse pystyn vaikuttamaan. Se vaati paljon ajatustyötä ja puhumista niin ystäville kun ulkopuolisille tahoille, itsensä huoltamista, ja ennenkaikkea aikaa.

Helmikuussa pääsin vähän pakenemaan kaikkea ja suuntasin Balille ja ystäväni luokse Perthiin. Tämä reissu kokonaisuudessaan oli suurin käännekohta koko vuodelle. Lähtiessäni olin aika onneton ja palatessani lähes neljä viikkoa myöhemmin kotiin olin kun toinen ihminen, olin taas löytänyt punaisen lankani. Pelkästään olemalla ja tekemällä juuri sitä mitä itse halusin.

Maalikuussa koitti jo vuosia pelkäämäni syntymäpäivä. Olin oikeasti stressannut tästä päivästä varmaankin viisi vuotta, lähinnä siksi mitä paineita koin yhteiskunnalta, minkälaista elämän pitäisi olla tässä vaiheessa. Täytin 40.

Olin peloissani kieltäytynyt järjestämästä juhlia koska mielestäni iässä ei ollut mitään juhlimista. Mutta luojan kiitos tulin järkiini sen verran että annoin luvan veljelleni ja ystävilleni järjestää juhlat jonne minun piti vaan ilmestyä. Ja se oli ehkä tämänhetkisen elämäni ihanin päivä!

Kaikki kriisit jäivät tähän päivään, enää ei kuulkaa iät stressaa (ainakaan yhdeksään vuoteen).

Keväässä oli mielettömän hyvä fengshui, se toi ensimmäisen vuoden kahdesta uudesta työpaikasta ja toi toivottua muutosta arkeen.

Valon lisäännyttyä kuvailin paljon ja nautin pienistä iloista, jotka tuntuivat lisääntyvän päivä päivältä.

Ja mikä kesä! Se oli ihan mieletön. Kaikki ne hellepäivät, eri partseilla, puistoissa ja rantakallioilla. Iltapyöräilyt lempishortseissani ilman yhtään kylmää viimaa. Onneksi räpsin paljon kuvia, näiden lämpö tulee ruudusta läpi kun kuvia selailee hieman nuupahtaneena pimeässä pakkaspäivässä.

Heinäkuussa oli ihan oikea kesäloma ilman mitään suunnitelmia, pelkkiä partsihengauksia, extempore-picnikkejä, saariretkiä ja iltauinteja.

Aikuisen elämäni paras kesä!

Syksyllä muutin uuteen kotiin, yhteen poikaystäväni kanssa (tuntuu vieläkin oudolta sanoa tuo ääneen). Voitte siis varmaan kuvitella tätä onnen huurrutamaa aikaa. Hymy on ollut korvissa aika tarkkaan siitä lähtien.

Samoihin aikoihin reissasimme pitkäksi viikonlopuksi Berliiniin, ja rakastuin kaupunkiin päätäpahkaa. Yhden vuoden parhaista sunnuntaista vietin kaatosateessa Berliinissä pakollisia nähtävyyksiä kierrellen ja Kreutzbergin illassa lautahökkeli-kuppilassa takkatulen ääressä punaviiniä siemaillen.

Sain tänä vuonna myös seurata veljentyttöni kasvua vauvasta vuoden ikäiseksi tahtotytöksi, viettää lauantain pizzatreffejä Tribunalissa samaan aikaan molempien lempimiekkosteni kanssa, juhlin tupaantuliaisia pariinkin otteeseen, pikkujouluja triplasti, kävin 60-, 6- ja 1-vuotispirskeissä ja pääsin vielä ratsastamaan ihka ensimmäistä kertaa.

Joulun vietän Rukan hangilla ja päätän tämän vuoden erittäin kiitollisena. Tänä vuonna oli mun vuoro, en edes tiennyt miltä tämmöinen onnekkuus tuntuu.

Ihanaa rauhaisaa joulua kaikille, ja toivon niitä samoja tähtiä myös teille ensi vuodeksi joiden alla itse sain tänä vuonna olla. ❤

XXXX

Mainokset

COLOR THERAPY

Vaikka kirkasvalolamppu auttaakin väsymykseen, meni meikäläisellä ihan täysin kuppi nurin ulkona vallitsevan harmauden kanssa. Eksyin harmaannuksissani katselemaan reissukuvia ja olisin melkein tarvinnut aurinkolasit niitä katsellessa, niin kovaa loisti värien kirkkaus niistä kontrastina tähän hetkeen.

Instagramissa asiasta valittamisesta sain inspiraation jakaa värejä myös tänne, toivottavasti värit Balilta, Italiasta ja Ausseista virkistäisi vähän muidenkin kaamosaivoja. Maksimaalisen terapian saamiseksi suosittelen katsomaan näitä isolta ruudulta (tai isommalta kun kännykän), toimii itselläni aika hyvin. Antaa toivoa että maailmassa on vielä väriä!

Voimia loppuviikon taapertamiseen, lauantaina näyttäisi sääennusteiden perusteella olevan vähän valoa tiedossa!

XXX

Island vibes

img_2172

Täällä on niin kaunista. Nusa Lembonganin ja Ceninganin luonto on jotain järjettömän ihanaa. Vesi on kirkkaan turkoosi ja saaria on täydellistä mopoilla ympäri ja ihmetellä niiden vehreyttä.

On ollut tosi hyvä olla. Aamut ovat suosikkejani kun tiet ovat vielä tyhjiä ja ihmiset virkeitä ja iloisia. Paikalliset naiset vievät porttien eteen uhrilahjoja, Canang sareja, joiden tuoksua rakastan yli kaiken. Niillä halutaan tuoda positiivista energiaa ja viedä pois negatiivista, sekä varmistaa, että demonit ja pahat henget pysyisivät pois. Sopii minulle!

img_2149

img_1955

Hiljaisilla maalaisteillä joutuu väistelemään lähinnä tien yli kirmaavia kanoja ja helteessä nukkuvia koiria.

Rakastan sitä että eteen voi tulla mitä vaan, eräänä aamuna ajeli mies skootterilla vastaan kukko sylissään. 😀 Näky oli niin hauska! Joku saisi kertoa näistä kukoista mulle lisää, niitä ainakin huolletaan kovasti täällä. Lembongan kukot google-haku ei tuottanut tulosta.

img_2145

img_2174-1

Olen pannut merkille että täällä paikalliset tuntuvat varakkaammilta Baliin verrattuna. Lapsia on silmiinpistävän paljon ja he ajelevat omilla skoottereillaan koulupuvuissaan mikä onkin sitten aika huvittava näky, pieni lapsi ison pyörän selässä. Kypäriä ei ole kenelläkään paikallisella. Mietin missä iässä lapsi oman moponsa täällä saa, näyttäisi ehkä olevan 7-vuotiaana?

img_2143

img_2147

img_2148

img_1750

Saarikaksikosta suosikkini on Ceningan näkymiensä ja rauhallisuuden takia. Ceninganille ja Lembonganin lounaisosaan kulkee reitti erittäin jyrkkiä mäkiä ylös, alastulossa ihan pikkasen jännitti skootterin jarrujen toimivuus. Aika paljonkin jännitti.

img_2134

img_2138

img_2136

Olo on inspiroitunut ja tekee mieli kuvata koko ajan ja ihan kaikkea. Tekisi mieli köyttää GoPro päähän jotta kaikki näkisitte saman minkä minä. Instagamin story on ollut ihan kiitettävän tukotettu reissufiiliksistä, en vaan malta olla jakamatta niitä.

Ehkä nämä kuvat kertovat vähän saarien fiiliksestä.

Ihanaa lauantaita! ❤

Pelkojen yli ja kohti ääretöntä

Processed with VSCO with f2 preset

Olen tällä hetkellä nätisti sanottuna töiden välissä. Ja vaikka nautinkin tämänhetkisestä tilanteestani jossa kaikki on auki ja voin itse määrittää seuraavan siirtoni, suurin pelkoni oli reissusta palatessani oli miten saan arkipäivät täytettyä kun normaali  päivätyöläisen rytmi puuttuu. Olen huono vain olemaan, ja vaikka nautinkin laiskottelusta ja Netflixin katsomisesta suunnattomasti, on sillekin oma aikansa ja paikkansa. Aivoni tarvitsevat ärsykkeitä ja mielekästä tekemistä jotta en vaivu masentelemaan ja apatiaan.

Aika nopeasti kekkasin että on ihan omasta aktiivisuudesta ja energiasta kiinni miten paljon tekemisiä päiviin löytyy. Olen loman jäljiltä niin energinen ja levännyt, että paikalleen jääminen ei vain ollut vaihtoehto. Kerroin halustani tehdä mitä vaan avoimesti, ja pian alkoikin tippua ehdotuksia ja tarjouksia pikkuhommista. Ja olen tarttunut niihin epäröimättä. Päätin ryhtyä opiskelemaan lisää ystäväni innostamana, nyt kerrankin siihen on oikeasti aikaa eikä mitään tekosyitä löydy. Otan tilanteesta kaiken hyödyn irti ja käännän pelon omaksi voitokseni. Tällä viikolla on ollut niin kiire että syöminenkin on unohtunut, ja sitä ei tapahdu kuuna päivänä!

Suurin paha pelossa on siis pelon tunne itse. Oma huono tapani on murehtia asioita etukäteen, energiaa on mennyt hurjasti tämän elämän aikana asioiden murehtimiseen jotka eivät koskaan tapahtuneet. Ja jos tapahtuivatkin, niin aina ihan eri tavalla kun oli päässään valmistautunut ne kohtaamaan.

Jotain outoa tuolla reissussa kyllä tapahtui, ruuvi löystyi päästä ja pipo löyseni. On stressitön olo ja tuntuu vihdoin siltä että se mihin suuntaan elämä tästä vie on ihan omissa käsissä. 

Fred

Ihanaa viikonloppua! Täältä lisää reissukuvia ja lukemista.

Animals – Jori Sjöroos

XXX

E

IG

Viimeaikojen instauksia olkaa hyvät. Olen ahkera pävittelijä, latailen mm. maisemia (paljon auringonlaskuja), ruokia, fiiliksiä ja tietysti sitä omaa naamaa.

Löysin greipin uudestaan, tämän hetken lempihedelmä! + Pääsiäisen laiskiaisen Wolt-tilaus

img_9474

Kevätauringossa maailman ihanimmassa bomberissa.

img_8501

Parkkihalli-poset toisessa ihanassa


Valoa töissä, Beatseja ja sorsien hengat


Blackdope jakoi kuvani, 15 minutes of fame.

Kesäkaipailuja

img_8238

img_9577

img_8894

Kallion iltataivas, foggy Ruoholahti

Synttärinaama lähdössä synttäridinnerille Pastoriin.

Seurata voit täältä: instagram.com/elina__o

Valoisaa viikkoa!

E

Kanye West – Waves